Terävä brändi, jonka ylläpitäminen vaatii kovaa työtä

Teksti Kalevi Rantanen, kuvat Fiskars

Idea muotoilla sakset uudelleen yli 50 vuotta sitten oli hätkähdyttävän yksinkertainen. Fiskarsin ikonissa, oransseissa saksissa yhdistyvät perinteinen metalliosaaminen, muovien kehitys ja suomalaisen muotoilun nousu.

Oranssi väri on osittain sattumaa: prototyypissä käytettiin mehupuristimista ylijäänyttä väriä.

Fiskarsin sakset on yksi tunnetuimmista suomalaisista innovaatioista maailmalla. Fiskarseista puhutaan saksien synonyyminä, ja oransseja klassikkosaksia on myyty yli miljardi kappaletta.

Arkisen muotoilun palkituksi ihmeeksi nousseissa saksissa yhdistyy kolme kehityslinjaa. Fiskarsin metalliosaamisen perinne juontaa juurensa 1800-luvulle. Kun siihen yhdistyivät polymeerien eli muovien kehitys ja suomalaisen muotoilun nousu, oltiin menestysreseptin äärellä.

Seitsemän vuoden kehitystyön tulos

Nimi Fiskarsin saksien taustalla on muotoilija Olof Bäckström (1922–1998). Hän toimi saksien kehittäjätiimin vetäjänä ja sai vuonna 1960 tehtäväkseen uudistaa tuotteita muovitekniikan avulla.

Kehitystyö kesti seitsemän vuotta. Erityisesti Bäckström haki kahvojen optimaalista muotoa ja ergonomiaa tekemällä suuren joukon puisia malleja. Malleilla kehittäjätiimi testasi kahvan istumista käteen.  

Samalla Bäckströmin kollegat paransivat terien hiontamenetelmiä. Uusilla koneilla terien kaikki kulmat pystyttiin hiomaan tarkasti.

Vuonna 1967 muovikahvaiset sakset olivat valmiit markkinoille.

Kuten monessa muussakin keksinnössä, myös tässä oli sattumalla osansa: nimittäin värin suhteen.

Saksien kehitys kesti seitsemän vuotta.

Muotoilija Olof Bäckström toimi muovikahvaisten saksien kehittäjätiimin vetäjänä.

Ensimmäiset sakset valmistettiin samassa tehtaassa kuin tuotannossa olleet Fiskarsin mehupuristimet. Saksien piti alun perin olla mustat, mutta tuotannon käynnistyessä koneenkäyttäjä päätti käyttää loppuun oranssin värin, jota koneessa oli mehupuristimien jäljiltä jäljellä.

Lopputuloksena oli neljä eriväristä prototyyppiä, joista oranssi ja musta päihittivät punaisen ja vihreän. Fiskarsin henkilökunnan keskuudessa järjestettiin äänestys saksien väristä, ja oranssi voitti.

Vuonna 2003 Fiskarsin saksien oranssista väristä tuli rekisteröity tavaramerkki eli oranssia väriä saa käyttää vain Fiskarsin valmistamissa leikkuutyökaluissa.

Menestys vaatii jatkuvaa tuotekehitystä

Saksista on tullut myyntimenestys, mutta ei ilmaiseksi. Markkina-aseman ylläpitäminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä.

”Saksia on muokattu 3–4 kertaa”, kertoo Fiskarsin muotoilujohtaja Petteri Masalin

Vuonna 1980 kahvojen materiaali vaihdettiin ABS-muovista PBT-polyesteriin, jolloin kestävyys parani

”Materiaali tehdään salaisella reseptillä. Materiaaleja tutkitaan jatkuvasti, nyt etenkin biopohjaisia aineita”, Masalin kertoo.

Muotoilujohtaja Petteri Masalin sanoo, että saksien pitää nykyisin olla aiempaakin kestävämpiä.

Kahvojen materiaaliksi tutkitaan nykyään etenkin biopohjaisia aineita.

Kahvojen ja terien muotoon ja valmistusteknologiaan on vuosien mittaan tehty muutoksia. Kahvojen välissä oli aluksi nystyrä, sittemmin siitä on luovuttu.

Vuonna 1975 teriin hiottiin viiste, joka paransi ulkonäköä ja leikkaavuutta.

Alussa saksien terät taottiin. Myöhemmin teriä alettiin valmistaa stanssaamalla eli puristamalla valmiista levyistä. Saksien terät on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja ne on viimeistelty kuudella erillisellä hionnalla.

Fiskars oli ensimmäinen yritys, joka aloitti vasenkätisten ergonomisten saksien massatuotannon vuonna 1972. Vasenkätisten sakset tunnistaa punaisesta väristä. Värivalikoima on sittemmin laajentunut, vaikka monelle oranssi on edelleen se aito ja oikea väri.

Nykyisin vaaditaan uudenlaista kestävyyttä

Maailman muutos näkyy myös saksien tuotekehityksessä, esimerkiksi kestävyyskriteereissä.

”Nykysaksien pitää kestää pesu astianpesukoneessa ja myös putoaminen kovalle lattialle. Keittiössä on nykyään usein kaakelilattia entisen puisen sijaan”, Masalin kertoo.

Hän huomauttaa, että myös saksien käyttö on monipuolistunut.

”Saksia käytetään esimerkiksi autotalleissa ja puutarhoissa. Niitä käytetään paljon myös kotien ulkopuolella, kuten rakennustyömailla, vaatefirmoissa ja autoteollisuudessa.”  

Fiskarsin tehtaalla kaikkien saksien leikkaavuus testataan käsin. Kuva Jussi Ratilainen.

Kaikki Classic-sakset valmistetaan Suomessa Billnäsin tehtaassa, jossa työskentelee noin 200 henkilöä. Heistä noin 80 tekee saksia.  Saksien lisäksi tehdas valmistaa muun muassa kirveitä ja lumityökaluja.

Kotien työvälineet yhdistetään helposti halvan työvoiman alueisiin. Miksi siis toimia Suomessa?

Masalinin mukaan laatu ja laadun pysyvyys ovat ratkaisevassa roolissa.

Tehtaalla kaikkien saksien leikkaavuus testataan käsin. Myös saksien ääni testataan: niistä pitää lähteä laatusaksille ominainen, tasainen ääni, jonka kuulee leikatessa terien kärkeen asti.

Saksista pitää lähteä tietynlainen ääni. Sekin testataan tehtaalla.

Palkintoraadit arvostavat käytettävyyttä

Fiskarsin sakset saavuttivat arvostetun aseman melko nopeasti.

Vuonna 1999 yrityshistoriikin laatija C.E. Carlson saattoi kirjoittaa: ”Fiskars on yksi niistä tavaramerkeistä, jotka tunnetaan parhaiten, ei vain kotimaassaan, vaan maailmanlaajuisesti. Nimi on tullut tutuksi miljoonille ihmisille, jotka eivät tiedä tai välitä sen enempää paikkakunnasta kuin yhtiöstä tai yhtymästäkään.”

Yleisön lisäksi sakset ovat valloittaneet myös muotoilukilpailujen tuomaristot.

Fiskarssit ovat saksimaailman Ferrari.

Vuonna 2020 Fiskarsin suunnittelutiimi sai Red Dotin Team of the Year -palkinnon. Raati kiitteli Fiskarsin tuotteiden ergonomisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä sekä teknologisia innovaatioita ja uraauurtavia materiaaliyhdistelmiä.

Team of the Year -palkinto on muotoilumaailman kultamitali, jonka ovat Fiskarsin ohella saaneet esimerkiksi Logitech ja Ferrari. Logitechin tietokonehiiressä on samantyylistä kätevyyttä kuin ”fiskarseissa”. 

Ferrarin käytettävyyttä harva pääsee testaamaan, mutta jos kuvan autosta ja saksista laittaa rinnakkain, molemmissa voi nähdä loppuun mietityn muodon.

Muotokielestä on palkittu myös Olavi Lindén, joka kehitti saksia Olof Bäckströmin jälkeen. Hän sai suomalaisen Asko-Avonius-palkinnon vuonna 2022.

Saksiperhe on saanut ekologisen pienokaisen.

Tehtaalla riittää perinteistä käsityötä.

Kierrätyksessä uusia tehtäviä

Pitkäikäisyys tekee saksista ekologisen tuotteen, joka lopussa voidaan vielä kierrättää. Sekä PBT että teräs ovat kierrätettävissä.

Vuonna 2021 Fiskars esitteli uuden lisän saksiperheeseen: kierrätetyt ReNew-sakset, jotka on valmistettu kierrätetyistä ja uusiutuvista materiaaleista. Kahvat valmistetaan kierrätyskomposiitista ja terät kierrätettävästä ruostumattomasta teräksestä.

 

Fiskarsien historiaa

1960 Muotoilija Olof Bäckström aloitti muovikahvaisten saksien kehittämisen.

1967 Uudet sakset julkistettiin.

1972 Uusi saksitehdas Billnäsin alueelle.

1977 Sakset New Yorkin Modernin taiteen museoon.

1977 Saksitehdas Yhdysvaltoihin.

2003 Oranssista väristä rekisteröity tavaramerkki.

2020 Red Dotin Team of the Year -palkinto Fiskarsin suunnittelutiimille.

2021 Kierrätyssakset tuotenimellä Renew.

2022 Askon Säätiön Asko-Avonius-palkinto Fiskarsin Olavi Lindénille.

Lähteitä: C.E.Carlson: Fiskars 350 Keuruu 1999; Fiskars 1649. 360 vuotta Suomen teollisuuden historiaa. Raasepori 2009; finnishdesignshop.fi

Lue lisää historiaa:

Kuka muistaa kissanraatokohun? Margariinilla on värikäs historia 

Kemisti innostui lannoitteista – Kekkilä on kukkinut jo 100 vuotta

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä