Kuka muistaa kissanraatokohun? Margariinilla on Suomessa värikäs historia

Teksti Kalevi Rantanen

Voin halvaksi kilpailijaksi kehitetty margariini oli juuri alkanut kasvattaa suosiotaan Suomessa 1960-luvulla, kun se kärsi vakavan mainehaitan. Alan suurena suomalaisena innovaationa voidaan pitää kauppanimellä Benecol myytäviä kasvistanoliesterilevitteitä.

Ingmar Wester pitää kädessään Benecol-rasiaa.
Ingmar Wester johti Raision Margariini Oy:n tutkimusta, joka johti Benecolin syntyyn. (Kuva: Martin Beddali / Alamy)

Margariini keksittiin alun perin jo 1800-luvulla. Suomessa sitä alettiin valmistaa yli sata vuotta sitten. Halpa voin korvike ei heti ihastuttanut, vaan viime vuosisadan alkupuolella margariini eli kakkosluokan levitteenä voin rinnalla.

Kulutus alkoi kasvaa 1960-luvulle tultaessa. Vuonna 1960 margariinia myytiin Suomessa jo 30 miljoonaa kiloa. Vertailukohtana voi mainita, että voita myytiin samaan aikaan yli 70 miljoonaa kiloa.

Vierailijoita tutustumassa margariinin valmistukseen Elannon korttelissa Sörnäisissä 1956.
Vierailijoita tutustumassa margariinin valmistukseen Elannon korttelissa Sörnäisissä 1956. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

Kissanraadot otsikoissa

Sitten tuli yllättävä takaisku. Keski-Euroopassa lehdet olivat vuoden 1960 tienoilla syyttäneet kansainvälistä ruokajätti Unileveriä vaarallisten lisäaineiden sekoittamisesta margariiniin.

Laineet löivät Suomeen vuonna 1961, kun Uusi Kuvalehti syytti Unileverin omistamaa Paasivaaran tehdasta ihmisravinnoksi kelpaamattoman destruktiorasvan käyttämisestä margariinin raaka-aineena.

Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja havaitsi, että eräät hämärät sulattamot todella myivät eläinten raadoista erottamaansa rasvaa margariinitehtaille.

Media herkutteli jutuilla kissanraatomargariinista. Lopulta sekä Paasivaara että suomalaisen Raision Tehtaat Oy:n omistama Margariini Oy saivat sakkoja margariinivalmistelain rikkomisesta ja siitä, että tuotteiden valmistukseen oli käytetty ihmisravinnoksi kelpaamattomia raaka-aineita.

Margariinin myynti romahti moneksi vuodeksi.

Skandaalin hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että elintarvikerasvojen laadunvalvonta parani ja elintarvikkeiden viranomaisvalvonnan tärkeys tunnustettiin Suomessa. Margariinitehtaat joutuivat kehittämään tuotteitaan tarmokkaasti palauttaakseen kuluttajien kiinnostuksen. Vuonna 1968 margariinin kulutus oli palannut ennalleen.

Kuusikymmenluvun lopulla markkinoille tuli helposti levitettävä, notkea jääkaappimargariini.

Sivuvirtoja sellutehtaalta

Suomalaisittain ehkä suurin merkkipaalu margariinin historiassa liittyy terveystietoisuuden lisääntymiseen.

Tietoa kolesterolista ja kasviperäisen ruoan sisältämien kasvisterolien vaikutuksesta kolesterolin syrjäyttäjinä oli kertynyt 1950-luvulta saakka.

1980-luvun lopulla kasvisterolin lisäyksestä päivittäiseen elintarvikkeeseen kiinnostui Helsingin yliopiston sisätautiopin professori Tatu Miettinen, joka teki erityisesti rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan liittyvää tutkimusta. Hän oli jo 1960-luvulla tutustunut kasvisteroliin Rockefellerin yliopistossa ja seurannut tutkimusta sitosterolin ja sen tyydyttyneen muodon sitostanolin vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin.

Samaan aikaan 1980-luvulla Lappeenrannan Kaukaan sellu- ja paperitehtaalla etsittiin markkinoita teollisuustuotannon sivuvirtana valmistuvalle sitosterolille. Tehtaalta lähestyttiin professori Miettistä.

Miettinen puolestaan otti yhteyttä Raision Margariini Oy:hyn (nykyinen Ravintoraisio). Siellä oli tutkimuspäällikkö Ingmar Westerin johdolla tehty tutkimusta rypsiöljyn jalostusasteen nostamiseksi. Rypsiöljystä niin sanotun huonon LDL-kolesterolin vähentämiseksi oli saatu lupaavia tuloksia.  

Miettinen tapasi Westerin loppuvuodesta vuonna 1988, ja yhteistyö käynnistyi.

Keskusosuusliike OTK:n margariinitehtaan työntekijöitä.
Keskusosuusliike OTK:n margariinitehtaan laboratoriossa tehtiin tarkkaa työtä. Kuva vuodelta 1956. (Kuva: Olli Nieminen / Työväenmuseo Werstas)

Ratkaisuna yhdistäminen rypsiöljyyn

Ensin tutkijat yrittivät sekoittaa kasvisterolia kasviöljyyn. He törmäsivät ongelmaan, sillä kiteinen, ulkonaisesti vehnäjauhoa muistuttava aine liukeni huonosti.

”Kun sekoitimme sitä kasviöljyyn ja tulimme aamulla laboratorioon, kasvisteroli oli kiteytynyt koeputken pohjalle”, muistelee tutkimusta johtanut Ingmar Wester.

Hän keksi ratkaisun ongelmaan. Rypsiöljy sisältää luonnostaan pienen määrän liuennutta sitosterolia rasvahappoestereinä, minkä ansiosta sitosteroli pysyi sakkaantumattomana jääkaappilämpötilassakin. Wester kehitti teollisen, elintarvikekelpoisten prosessin kasvistanolien ja rypsiöljyn yhdistämiseksi. Yhdistämisen tuloksena syntyy kasvistanoliesteriä. Se on patentoitu ja itsessään mauton ainesosa, jota voidaan lisätä ruokiin.

Ratkaisua testattiin majoneesissa hyvin tuloksin. Kaupallistamisvaiheessa tuotteeksi valikoitui kuitenkin margariini.

Uudenlaisen margariinin lanseeraamista markkinoille suunniteltiin vuonna 1992. Mainostoimistolta tuli nimiehdotuksia, joista kehittäjät valitsivat Benecolin. ”Bene” tarkoittaa hyvää ja ”col” viittaa sanaan kolesteroli.

”Benecol-levite upposi otolliseen maaperään.”

1900-luvun puolivälissä margariinin valmistusta esiteltiin opetustaululla. (Kuva: Työväenmuseo Werstaan esinekokoelmat)

Pohjois-Karjala-projekti tuli avuksi

Lanseeraus sai kuitenkin odottaa.

”Raision Margariinin silloiselta toimialajohtajalta Matti Nilssonilta kävi käsky, että pitää tehdä pitkäkestoinen tutkimus. Tarkoituksena oli varmistaa, että kasvistanoliesteri toimii myös pitkäaikaisessa käytössä”, Wester kertoo.

Pitkäkestoinen tarkoitti vähintään 12 kuukauden tutkimusta.

”Mietimme, miten tällainen tutkimus olisi paras toteuttaa. Samaan aikaan oli käynnissä kansanterveyden edistämiseen keskittynyt Pohjois-Karjala-projekti. Projektia johtanut professori Pekka Puskaan kiinnostui asiasta.”

Väestötutkimus käynnistyi kolmivaiheisena kaksoissokkotestauksena vuonna 1993. Puolentoista vuoden mittainen tutkimus varmisti, että kasvistanoliesteri todella alentaa kolesterolia.

Käyttöohjeen mukainen kasvistanolimäärä eli kaksi grammaa päivässä alentaa LDL-kolesterolia keskimäärin 10 prosenttia. Päiväannoksen kasvistanolia saa 30 grammasta Benecol-levitettä.

Suuri päivä 16.11.1995

Tiedeartikkeli sitostanoliesterin kolesterolia alentavasta vaikutuksesta ilmestyi lääketieteellisessä The New England Journal of Medicine -lehdessä 16.11.1995.

”Raision Margariini julkisti Benecol-margariinin Suomessa samana päivänä. Yhdysvalloissa oli samoihin aikoihin American Heart Associationin vuosikonferenssi, jossa suomalainen tutkija esitteli tuloksia. Julkisuutta tuli paljon. Aihetta käsiteltiin suomalaisessa lehdistössä ja Amerikassa tutkijapiireissä”, Wester muistelee.

Myös markkinoilla oli imua.

”Benecol-levite upposi otolliseen maaperään. Sydäninfarktit olivat yleisiä, eikä kolesterolia vastaan ollut markkinoilla vielä tehokkaita lääkkeitä. Aiheesta keskusteltiin paljon”, Wester sanoo.

Vastoinkäymisiäkin ilmeni.

”Unilever haastoi vuonna 1999 Hollannissa Benecol-levitteiden sikäläisen myyjän oikeuteen. Perusteluna oli, että tuotenimet Benecol ja Becel menevät sekaisin.”

Tuomioistuimessa ruokajätin kanne meni nurin.

Vuonna 2009 kasvistanoliesterille myönnettiin ensimmäisten joukossa oikeus käyttää uuden eurooppalaisen terveysväitelainsäädännön mukaista sairauden riskin vähentämiseen liittyvää terveysväitettä: ”Kasvistanoliesterien on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa. Korkea kolesteroliarvo on sydäntaudin riskitekijä.”

”Terveyshyödyn osoittaminen kliinisillä tutkimuksilla on vaativa prosessi.”

”Pitää olla pitkä horisontti”

Benecol-tarina jatkuu edelleen. Margariinien tai levitteiden rinnalle on tullut jugurtteja, tehojuomia ja välipalapatukoita. 

Wester toteaa kasvistanoliesterin ja Benecol-tuotteiden kehitystyön opettaneen ainakin pitkäjänteisyyttä.

”Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityskaaret ovat pitkiä. Meillä oli ensimmäinen palaveri Tatu Miettisen kanssa loppuvuodesta vuonna 1988. Siitä kului peräti seitsemän vuotta Benecol-margariinin lanseeraukseen. Pitää olla pitkä horisontti. Terveyshyödyn osoittaminen kliinisillä tutkimuksilla on vaativa prosessi. Tuotteita pitää suunnitella pitkäjänteisesti”, alan konkari sanoo.

Margariinin historiaa

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä