Teksti Kemia-lehti, kuva Shutterstock
Viro sijoittuu luonnontieteissä maailman kuudenneksi, matematiikassa ja lukutaidossa kahdeksanneksi. OECD-maista vain Japani ja Korea ovat Viron edellä kokonaisuutena. Luonnontieteissä ja matematiikassa Viro on Euroopan paras maa, ja se on selvästi kaikkia Pohjoismaita edellä.
Viro on myös pystynyt pitämään tasonsa. Viron luonnontieteiden tulos parani vuodesta 2022 yhdellä pisteellä ja matematiikan tulos heikkeni kahdella pisteellä, kun taas Suomen pitkän aikavälin lasku näissä oppiaineissa on jatkunut synkkänä. Myös Virossa lukutaito on heikentynyt: 523 pisteestä (2018) 499 pisteeseen.
”Suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa.”
Hyvä asiana voidaan pitää sitä, että suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa. Suomi sijoittui luonnontieteiden osaamisessa sijalle 12 ja matematiikassa sijalle 23. Lukutaidossa Suomi on seitsemästoista. Näillä luvuilla Suomea on kuitenkaan vaikea kutsua enää koulutuksen mallimaaksi. Osallistujamaita tutkimuksessa oli yhteensä 91.
Teollisuus huolissaan
PISA 2025 -aineistossa Suomi erottuu erityisesti sinnikkyyden osalta. Kaikista osallistujamaista Suomessa oli pienin osuus oppilaita, 41 prosenttia, jotka vastasivat yrittävänsä kovemmin, kun tehtävä muuttuu vaikeaksi. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovat keskeisiä valmiuksia paitsi vaativissa opinnoissa myös työelämässä, jossa ongelmien ratkaiseminen ja uuden oppiminen ovat edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiselle.
Suomen lukutaidon keskiarvo laski edellisestä tutkimuskierroksesta 16 pistettä. Heikosti suoriutuvien osuus on kasvanut ja erinomaisesti suoriutuvien osuus pienentynyt, ja muutos on ollut Suomessa OECD-keskiarvoa voimakkaampi. Vahva lukutaito on edellytys myös luonnontieteiden oppimiselle ja osaamisen syventämiselle.
”Suomessa pitää ripeästi ja perusteellisesti selvittää, mitä Virossa on tehty toisin.”
Kemianteollisuus on huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja tuottavuudesta. Osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä. Osaamisessa on kyse myös kansantaloudellisista vaikutuksista.
”Tämä kehitys johtaa aikanaan yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion rahoituksen heikkenemiseen. Viro pärjää Suomea paremmin kaikissa mitatuissa aineissa. Suomessa pitää ripeästi ja perusteellisesti selvittää, mitä Virossa on tehty toisin ja mitä voisimme sieltä oppia”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.
Suomen ja Viron koulutusjärjestelmissä eroavaisuuksia
Viron koulutusjärjestelmää analysoitiin muutama vuosi sitten elinkeinoelämän ja palkansaajapuolen järjestöjen yhteisessä selvityksessä.
”Selkeänä erona maiden välillä nousee virolaisten vähemmän itseohjautuvuutta vaativa koulutusjärjestelmä, jossa opiskellaan hyvin opettajalähtöisesti. Itseohjautuvuuteen pohjaavaa järjestelmäämme tulisikin viipymättä tarkastella kriittisesti”, sanoo Kemianteollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anni Siltanen.
”Tiedekerhot ovat osa koulun arkea ja opetus on ohjatumpaa.”
”Virossa lahjakkaat oppilaat pyritään huomaamaan ja heille on olemassa yksilöllisempää opetusta, tiedekerhot ovat osa koulun arkea ja opetus on ohjatumpaa. Nämä eivät ole kalliita rakenteellisia uudistuksia”, jatkaa Siltanen.
Kemianteollisuus esittää, että hallitus ja eduskunta varmistavat LUMA-strategian vaikuttavimpien toimien nopean toimeenpanon ja että strategia kirjataan myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Viron esimerkin mukaisesti keskeinen toimi on tiedekerhojen ja kilpailutoiminnan kytkeminen harrastamisen Suomen malliin ja koulupäivän rakenteeseen. Virossa tämä järjestelmä tarjoaa kiinnostuneelle oppilaalle vaativampaa sisältöä kuin mitä oppitunneilla ehditään opettaa, ja kansallinen kilpailujärjestelmä on laaja.
