Teksti Kemia-lehti, kuva Tom Fisk/ Pexels
Peräti 80 prosenttia muovijätteestä päätyy poltettavaksi. Suunnitelluilla laitosinvestoinneilla tilanne ei olennaisesti muutu Suomessa. Tuore selvitys sanoo, että sopivat jätteet tulisi ensin tunnistaa.
Suomen ympäristökeskuksen ja ResourceLoop Oy:n selvityksen mukaan on tärkeää tunnistaa sellaiset muovijätteet, joita syntyy paljon mutta joita ei vielä hyödynnetä kunnolla.
Tunnistaminen on edellytys sille, että viranomaiset, yritykset ja kierrätyksen suunnittelijat voisivat tehdä päätöksiä järkevästi.
Yritykset voivat investoida muovinkierrätykseen vain, jos tarjolla on riittävästi tasalaatuista muovijätettä.
Muovipakkausten kierrätysaste noin 30 %
Vuoden 2025 loppuun mennessä puolet muovipakkauksista tulisi kierrättää EU:ssa. Suomi ei saavuta tätä tavoitetta. Vuonna 2022 muovipakkausten kierrätysaste oli 31 prosenttia, ja sen arvioidaan vain laskeneen tästä.
Suomi ei myöskään ole saavuttamassa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitetta. Suomi on monen muun EU-jäsenmaan tapaan päätynyt EU-komission rikkomusmenettelyyn.
Muovipakkausten kierrätyksen lisääminen vaatii, että yritysten muovipakkauksia kerätään ja kierrätetään nykyistä enemmän. Pelkästään kuluttajien kierrätysinnon nostattaminen ei riitä. Selvityksen mukaan panoksia kannattaa siis suunnata yrityksiin.
”Yrityspakkauksien kierrätettävyys on kuluttajamuovipakkauksia parempi.”
”Tyypillisesti vain yhdestä muovilaadusta valmistettujen yrityspakkausten keräysasteella on suhteellisesti suurempi vaikutus muovipakkausten kierrätysasteeseen kuin kuluttajapakkausten keräysasteella”, johtava tutkija Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Petra Rinne sanoo, että Suomessa kokonaiskuva on ”sumea” ja tietopohja puutteellinen.
”Se vaikeuttaa muovijätteen prosessointiin ja kierrätyksen infrastruktuureihin tehtäviä investointipäätöksiä. Isot laitosinvestoinnit edellyttävät tietoa muovijätteiden saatavuudesta, alihyödynnetyistä muovijätevirroista ja myös keräyksen ja logistiikan järjestämisen kustannuksista”, Rinne sanoo.
Lue lisää: Selvityksen raportti: Muovinkierrätyksen avainkysymykset
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Suurin osa muovijätteestä ei kuulu tuottajavastuun piiriin, joten siitä on vähän tietoa. Kierrätystä ja tiedonkeruuta pitäisi selvityksen mukaan laajentaa myös näihin muovivirtoihin.
Jotta kierrätys toimisi paremmin, selvitys suosittelee muun muassa jätteenpolton ottamista päästökauppaan sekä uusien sääntöjen ja tuotepassien käyttöönottoa.
Myös kemiallisen ja molekyylitason kierrätyksen sääntelyä tulisi kehittää, jotta uudet kiertotalousteknologiat pääsevät käyttöön.
Valtioneuvoston tilaamassa Suomen ympäristökeskuksen ja ResourceLoop Oy:n yhteishankkeessa selvitettiin muovin kierrätyksen ja uusiomuovimarkkinoiden nykytilaa, tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia Suomessa.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Lue myös:
Muovin innovaatiot syntyvät kierrätyksen kautta
Muovin kemiallisessa kierrätyksessä öljy synnytetään uudelleen
