Teksti Marja Ollakka, kuva iStock
Polymeerien peli ei ole vielä menetetty. Tehokkaan kierrätyksen tuloksena saamme jalostusarvoltaan korkeita tuotteita muovipussien sijaan.
Muovin käyttöämme ohjaa yhä vahvemmin Suomen muovitiekartassa määritellyt neljä kiertotalouden periaatetta: vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Professori Jarkko J. Saarinen ja työelämäprofessori Mika Härkönen pitävät muovitiekartan periaatteita aivan olennaisina, jotta näemme valon muovin tulevaisuudessa.
Pakkausmuovien kierrätysaste on Suomessa nyt noin 30 prosenttia, mutta uusi jätelaki asettaa tavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Materiaalikemian ja -tekniikan professori Jarkko J. Saarinen Itä-Suomen yliopistosta uskoo tieteen ja oppimisen voimaan muutoksen läpiviemisessä.
”Tehtävää on vielä paljon. Kerron kuitenkin myös lapsilleni, että ihmiskunta on aikaisemminkin löytänyt ratkaisut akuutteihin ongelmiin ja löydämme ne tulevaisuudessakin”, Saarinen kertoo.
”Meillä ei ole koskaan historiamme aikana ollut parempaa tietotaitoa ratkaista tällaisia ongelmia. Koska tietomme ja ymmärryksemme luonnosta ja koko maailmasta kasvavat koko ajan, myös kykymme ratkaista koko ajan vaativampia ongelmia kasvaa sen myötä.”
Öljy ei ole välttämätön
Muovien valmistuksessa monomeereja ketjutetaan kemiallisissa prosesseissa niin, että niistä tulee polymeerejä. Öljy ei ole välttämätön, polymeerejä voidaan valmistaa muistakin luonnon monomeereistä.
Jarkko J. Saarinen korostaa, että kierrätettyä muovia kannattaa käyttää mahdollisimman usein neitseellisen fossiilisen lähteen korvaajana. Tarvitsemme sekä mekaanista että kemiallista kierrätystä muoville ja menetelmien jatkuvaa kehittämistä.
”Merkittävästi suurempi osa muoveista on saatava kiertämään niin, että niistä syntyy arvoketjussa samanarvoisia tai jopa ylempiä tuotteita. Aiemmin on tehty esimerkiksi elektroniikkajätteestä kerätystä muovista muovipusseja tai kukkapurkkeja. Se ei ole kuitenkaan tie, jolla kannattaa kulkea.”
”Biopohjaisten tai biohajoavien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030.”
Pakkauksille tulossa uusia säädöksiä
VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen on nähnyt nopean muutoksen käytännössä: muovin kierrätysasiat alkoivat nousta voimakkaasti esiin Suomessa noin seitsemän vuotta sitten. Nyt korostuu sekä muovituotteiden kierrätettävyys että kierrätysmuovin osuus tuotteissa. Näihin on tulossa myös paljon velvoittavia ja teknisesti haastavia säädöksiä niin EU:ssa kuin kotimaassakin, erityisesti pakkauspuolelle.
”Tämä tuo haasteita etenkin elintarvikkeiden pakkaamiseen: pakkauksen on oltava kierrätettävä ja sisällettävä säädetyn määrän kierrätettyä muovia – sekä tietenkin hoidettava hyvin oma tehtävänsä, esimerkiksi nesteen säilytys. Myös biopohjaisten tai biohajoavien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030”, Härkönen kertoo.
”Kiire meillä toki on, mutta asioita viedään koko ajan eteenpäin. Pekka Herlin taisi joskus todeta, että ’Pakko on paras muusa’. Oma kokemukseni on myös osoittanut, että deadline on hyvä olla olemassa, jotta asiat valmistuvat”, Jarkko J. Saarinen sanoo.
Lue lisää:
Muovin kemiallisessa kierrätyksessä öljy synnytetään uudelleen
Kierrätetty muovi käy moneen tuotteeseen
Biopohjaista muovia selluloosasta ja fossiilivapaata jopa hiilidioksidista
PlastLIFE vie kiertotaloutta käytäntöön
- Muovitiekartta on Suomen kansallinen ohjelma, joka vauhdittaa muovin kestävää käyttöä monialaisesti. Tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
- Tänä vuonna alkava PlastLIFE-hanke vie käytäntöön Suomen Muovitiekartan tavoitteet: vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa.
- 20 miljoonan euron arvoista hanketta vetää Suomen ympäristökeskus SYKE, ja mukana on 17 partneria. Rahoittajina ovat EU, viisi kotimaista rahoittajaa ja partnerit itse.
