Veljekset tekivät keksinnön, joka voi tehostaa antibioottien voimaa – ”Tällä ei rikastu”

Teksti Leeni Peltonen, kuva Teemu Kuusimurto

Martti ja Timo Vaara kehittivät NAB741-polymyksiinin, jolla mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa hoitaa superbakteerien aiheuttamia hengenvaarallisia tauteja. Vain toinen veljeksistä ehti nähdä, kuinka lupaava keksintö jatkaa menestystään.

Timo Vaara kertoo, että hänen veljensä Martti sai molekyylioivalluksen yhteisellä linturetkellä.

Suuri päivä koitti kesäkuussa 2025. Martti ja Timo Vaaran perustama yritys Northern Antibiotics solmi lisenssisopimuksen Procaryotics Inc. -yhtiön kanssa.

Jatkossa amerikkalaisyrityksellä on oikeus kehittää, kaupallistaa ja valmistaa gramnegatiivisia bakteereita vastaan kehitetyn antibiootin herkistintä NAB741:tä.

Tämä oli huipennus lahjakkaiden veljesten kehitystyölle.

”Surullista vain oli, ettei Martti ehtinyt nähdä tätä. Kävin hänen haudallaan samana päivänä, kun sopimus julkistettiin”, Timo Vaara kertoo. Martti Vaara menehtyi vuonna 2021.

Vuosikausien työn tulos on polymyksiini-johdannainen, joka lisää tiettyjen bakteerien ulkoisimman solukalvon läpäisevyyttä. Yhtä aikaa antibiootin kanssa annosteltuna se parantaa merkittävästi lääkkeen tehoa.

”Kävin hänen haudallaan samana päivänä, kun sopimus julkistettiin.”

Kaksi aminoryhmää vähemmän

Polymyksiini B on vanha antibiootti, jonka käytöstä pitkälti luovuttiin 1960-luvulla. Silloin sen havaittiin olevan munuaisille myrkyllinen. Martti Vaaran keksintö, polymyksiinin uusi versio, oli ratkaiseva, koska siinä tällaiset ongelmat olivat minimaalisia.

Uusi versio syntyi poistamalla vanhasta kaksi aminoryhmää. Martti Vaara piirsi molekyylin vuonna 1985.

”Oivalluksen Martti sai varmaan jollakin linturetkistämme, ja sitten aloimme testata sitä. Teimme solutason munuaistoksisuuskokeita, ja 41. versio osoittautui parhaaksi. Polymyksiinillä on viisi positiivista varausta. Kun niistä kaksi tiputettiin pois, aine oli vähemmän toksista.”

Kehittäjän karu arki

Northern Antibiotics on toiminut Otaniemessä, jossa sillä oli kahden työpöydän toimistohuone. Omaa laboratoriota ei ole, vaan kaikki molekyylit, testaukset ja eläinkokeet on tehty laboratorioissa ja tiedeyhteisöissä eri puolilla maailmaa.

Merkittävä aiempi kumppani on ollut yhdysvaltalainen Spero Therapeutics, jonka kanssa yhteistyö päättyi vuonna 2019 ensimmäiseen kliinisiin eli ihmisillä testattavaan vaiheeseen. Tuolloin molekyyli oli nimetty SPR741:ksi.

Haave eräänlaisen yleisherkistimen kehityksestä törmäsi seinään. Jos herkistintä käytettäisiin minkä tahansa antibiootin kanssa, kuten Spero Therapeuticsissa suunniteltiin, se olisi pitänyt testata ihmiskokeilla jokaisen kanssa erikseen.

Se oli sekä teknisesti että taloudellisesti mahdotonta.

”Tärkeintä on, että tiede menee eteenpäin.”

”Tärkeintä oli, että SPR741 osoittautui erittäin hyvin siedettäväksi, pitkälti yli kymmenen kertaa paremmaksi kuin lähtökohtana ollut polymyksiini.”

Pörssiyhtiö lopetti kehitystyön ja palautti polymyksiinijohdannaisen suomalaisveljeksille. Noin viiden viime vuoden ajan kehitystyö on edennyt suuntaan, jota nyt jatketaan Procaryoticsissa.

Herkistintä testataan yrityksen kehittämien kolmen uuden antibiootin kanssa, joilla kullakin on lupaavasti uusi antibakteerinen vaikutusmekanismi.

Jos kaikki menee hyvin, Procaryoticsin kanssa kehitettävällä NAB741:llä hoidetaan vaarallisia tauteja, kuten virtsatieinfektioita, jotka voivat kehittyä tappaviksi verenmyrkytyksiksi. Se tehoaa superbakteereihin, kuten Escherichia coliin ja Klebsiella pneumoniaeen.

Lue myös: Antibioottikriisi – ”Ei kannata joutua onnettomuuteen Kreikassa ja päätyä leikkaukseen”

”Tällä ei kukaan ei rikastu”

Professori Martti Vaara oli tunnettu paitsi väsymättömänä mikrobiologian tutkijana myös HYKS:in ylilääkärinä. Hän johti Huslabin kliinisen mikrobiologian osastoa, josta jäi eläkkeelle vuonna 2016.

Hän opetti Helsingin yliopistossa ja oli aina valmis auttamaan: hän konsultoi lääkärikollegoitaan milloin tahansa, kun eteen oli tullut potilas, jolla oli tavallista hankalampi infektio, eikä mikään tuntunut auttavan.

”Martti tiesi bakteriologiasta kaiken. Hän oli meidän yrityksessämme aivot, minä hanslankari.”

Timo Vaara on itse tehnyt pitkän työuran mikrobiologina muuan muassa Alkossa ja biotekniikan yrityksissä.

Veljesten työ on ollut väsymätöntä kilpajuoksua bakteerien kanssa. Timo Vaara ei lähde ennustamaan, milloin heidän kehittämäänsä molekyyliä sisältävä uusi lääke voisi olla käytössä ja markkinoilla.

”Tärkeintä on, että tiede menee eteenpäin. Tällä eivät rikastu tutkijat eivätkä lääkeyhtiöt, mutta tämä vain yksinkertaisesti täytyy tehdä, täytyy!”

Lue myös:

Tuula Heinonen etsii ratkaisuja antibioottikriisiin – Lupaava lääke Viri-01 pian ihmiskokeissa

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä