Teksti Leeni Peltonen, kuva Teemu Kuusimurto
”Antibioottiresistenssi leviää kuin pandemia. Sairaalassa se on otettava huomioon joka päivä. On pakko löytää ratkaisuja”, HUS Tulehduskeskuksen vs. toimialajohtaja Asko Järvinen sanoo.
HUSin tulehduskeskuksessa uusia, kehittyneitä mikrobilääkkeitä pidetään koko ajan varalla.
”Niitä pitää olla saatavilla, koska tarve tulee – jos tulee – äkillisesti. Lääkkeitä käytetään vain äärimmäisessä hädässä. Kun ne on käytetty, vaihtoehtoja ei enää ole”, Asko Järvinen sanoo.
Toistaiseksi Suomessa ja Skandinaviassa ongelma on pieni. Ei tarvitse mennä kauas, kun todellisuus on aivan toisenlainen.
”Eteläeurooppalaisissa sairaaloissa valtaosa gramnegatiivisista bakteereista on bakteereille resistenttejä. Siellä sairaalaan joutuminen aiheuttaa ison riskin saada vaikeasti hoidettava, jopa kohtalokas infektio. Kärjistäen voi sanoa, että ei kannata joutua moottoripyöräonnettomuuteen Kreikassa ja päätyä leikkaukseen.”
Gramnegatiivisella bakteerilla on kaksi suojakalvoa antibiootteja vastaan. Siksi ne ovat hankalia.
Tavallinen luunmurtuma tai pienikin leikkaus voi johtaa infektioon, jota ei pystytä parantamaan. Jos sairaalassa saa antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttaman yleisinfektion, riski menehtyä on selvästi suurempi kuin tavallisen, antibiooteille herkän bakteerin kohdalla.
Esimerkiksi MRSA-infektioissa kuolleisuus on noin 30 prosenttia, kun taas herkän bakteerin aiheuttamissa infektioissa se on noin 20 prosenttia.
Britanniassa joudutaan käyttämään jo päivittäin lääkkeitä, jotka Suomessa varataan vielä vain vaikeimpien tapausten hoitoon.
”Ei kannata joutua moottoripyöräonnettomuuteen Kreikassa ja päätyä leikkaukseen.”
Suomalaiset olleet kurinalaisia
Sairaalahoitoon ulkomailla joutuneiden matkailijoiden myötä resistentit bakteerit kulkeutuvat kaikkialle.
Uusi havainto on, että sota-alueilta tuoduilta, sairaalassa hoidetuilta potilailta löytyy lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita ja vaikeita infektioita.
Suomessa antibioottien käyttö on ollut vähäisempää ja kurinalaisempaa kuin monessa muussa maassa: on noudatettu yleistä ohjeistusta välttää turhia kuureja.
Tämä koskee sekä ihmisten hoitoa että tuotantoeläimille tuotannon tehostamiseksi syötettyjä lääkkeitä. Myös viileä ilmasto ja korkea hygieniataso ovat viivästyttäneet bakteerien holtitonta muuntumista.
Lue myös: Veljekset Martti ja Timo Vaara kehittivät lupaavan antibiootin herkistimen
Lisää kuolemia ja kustannuksia
WHO:n arvion mukaan vuonna 2019 kuoli suoraan antibioottiresistenssin vuoksi 1,27 miljoonaa ihmistä. Välillisesti se vaikutti 4,95 miljoonan ihmisen kuolemaan.
Ennusteen mukaan maailmassa kuolee 2050-luvulla vuosittain 10 miljoonaa ihmistä vastustuskykyisten bakteerien vuoksi, siis yhtä paljon kuin syöpään. Ne lisäävät komplikaatioita ja kustannuksia.
”Suomessa arvioidaan, että antibioottiresistenssi lisää hoitokuluja yhdellä eurolla henkeä kohden, kun sen arvioidaan Etelä-Euroopassa olevan satoja tai jopa tuhansia euroja per potilas. Asia pitää ottaa huomioon esimerkiksi sairaaloita rakennettaessa. Poliitikot eivät ole vielä heränneet tähän, vaikka olisi syytä.”
Koska bakteerit muuntuvat, pitää aina miettiä myös hoidon laajemmat vaikutukset.
Jokaisella käytetyllä antibioottikuurilla on vaikutus siihen, miten potilaan seuraava infektio saadaan hoidettua – ja kaikkien muiden infektiot.
”Parasta olisi antaa aina mahdollisimman täsmällinen eli kapeasti tiettyyn bakteeriin tehoava lääke. Onneksi diagnostiikka kehittyy koko ajan, mutta se on vielä kallista ja hidasta.”
Lue myös: Tuula Heinonen etsii ratkaisuja antibioottikriisiin – Lupaava lääke Viri-01 pian ihmiskokeissa
