Teksti Kemia-lehti, kuvat Helsingin yliopisto ja Jani Närhi
Tuoreen arviointiraportin mukaan kemian alan ja koko luonnontieteellisen korkeakoulutuksen kehittäminen vaatii lisää panoksia. Esimerkiksi yhteistyötä työelämän kanssa ja vuorovaikutustaitoja on vahvistettava. Opiskelijat tarvitsevat entistä enemmän tukea.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut vuosina 2023–2025 luonnontieteellisen koulutusalan koulutustarjontaa, tutkintojen tuottamaa osaamista, yliopistojen ennakointikykyä toimintaympäristön muutoksiin, työelämärelevanssia sekä jatkuvaa oppimista.
Arvioinnissa tarkasteltiin alan koulutuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuivat kaikki luonnontieteellisen alan korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot.
Arvioinnissa olivat mukana kemialliset ja fysikaaliset tieteet, bio- ja ympäristötieteet, geotieteet ja maantiede sekä matemaattiset tieteet ja tilastotiede.
Vahva asiantuntemus, heikkoutta vuorovaikutustaidoissa
Suomessa luonnontieteellinen koulutusala tuottaa vahvaa ja laaja-alaista substanssiosaamista, ja tieteellinen taso on korkea.
Mutta Karvin arvion mukaan työelämätaitojen vahvistaminen ja koulutuksen työelämärelevanssin lisääminen vaativat vielä kehittämistä.
Työelämän näkökulmasta keskeisiä taitoja ovat muun muassa vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot, työelämässä tarvittava kielitaito sekä projektinhallintataidot.
Myös kestävyysosaaminen tulee nykyistä vahvemmin sisällyttää kaikkiin luonnontieteellisen koulutusalan koulutusohjelmiin.
Arvioinnin mukaan opiskelijoiden hakeutumiseen luonnontieteelliselle koulutusalalle vaikuttavat henkilökohtainen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan, opettajien kannustus aikaisemmassa koulutuksessa sekä halu työskennellä yhteiskunnallisesti merkityksellisten haasteiden parissa.
Opiskelijat epävarmoja: mihin tutkinto johtaa?
Vetovoiman lisääminen edellyttää parempaa viestintää uramahdollisuuksista, sillä osa opiskelijoista kokee epävarmuutta siitä, mihin tutkinto voi johtaa.
Raportin mukaan opiskelijoita tulee tukea paitsi opinnoissaan myös oman asiantuntijuutensa sanoittamisessa ja urapolun löytämisessä.
”Kemian opettajien koulutus näyttäytyy tärkeänä osa-alueena viestiä kemian vetovoimasta ja uravalinnoista. Kemian koulutusalan yhteistyö koulujen ja kemian opettajien kanssa on tärkeä kemian vetovoimatekijä”, sanoo arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
Opintojen etenemistä ja opintoihin kiinnittymistä tuettava
Raportissa todetaan, että opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja opintoihin kiinnittymiseen liittyviä haasteita ovat opiskelutaitojen puutteet, heikko perusosaaminen matematiikassa ja luonnontieteissä, sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ongelmat.
Koulutusohjelmat ovat pyrkineet vastaamaan opintojen etenemiseen liittyviin haasteisiin henkilökohtaisella ohjauksella, opintopolkujen kehittämisellä ja opiskelutaitojen tukemisella.
Koulutusohjelmien on kuitenkin edelleen vahvistettava opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin sekä tuettava ja edistettävä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä edistävillä opetus- ja ohjausmenetelmillä.
Arvioinnin mukaan opettajat ovat pyrkineet monipuolistamaan opetusta erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, mutta heillä ei ole riittävästi aikaa tutkimusperustaisen opetuksen ja oman pedagogisen osaamisensa kehittämiseen.
Jan Lundell tuo esille tarpeen myös opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen ja tukemiseen sekä opetuksen arvostuksen lisäämiseen.
”Opetuksen kehittämisessä tarvitaan tieteellisen opetusalan ainepedagogista osaamista. Samalla opetuksen arvostuksen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi tulee varmistaa, että opetustehtäviin liittyvät urapolut tunnistetaan ja tunnustetaan urakehityksessä tutkimuksen rinnalla.”
Lue myös: Markus Metsälä: ”Opetuksessa on katsottava peiliin ja kehitettävä kemian brändiä”
”Koulutusohjelmien tulee kehittää yhteistyötä yliopiston ulkopuolisen työelämän kanssa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.”
Arviointiraportin mukaan luonnontieteellisellä koulutusalalla yhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti opetussisältöjen yhteiskehittämisen ja resurssien pedagogisesti mielekkään käytön näkökulmasta.
Työelämärelevanssin lisäämiseksi työelämän edustajat tulee nykyistä tiiviimmin ottaa mukaan koulutusohjelmien tavoitteiden ja sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Myös opettajien työelämäosaamisen vahvistamisessa ja kansainvälisten opiskelijoiden tukemisessa työelämäverkostoilla on keskeinen merkitys.
”Ennakointitietoa työelämän muutoksista ja tulevaisuuden osaamistarpeista tulee kerätä ja hyödyntää nykyistä aktiivisemmin tutkintokoulutusten ja jatkuvan oppimisen koulutusten suunnittelussa”, Jan Lundell toteaa.
Lähde: Suomalaisten Kemistien Seura
Lue myös:
Tiedekirjeenvaihtaja Markus Lahikainen: ”Kemia auttaa ymmärtämään, kuinka maailma toimii”
