Teksti Tuomas Lehtonen, kuva Vilma Timonen
Henri Avela tutkii hyönteisten rasvaprofiileja Turun yliopistossa ja kirjoittaa vapaa-ajallaan kaunokirjallisuutta. Tähtäimessä on väitöskirja ja kaunokirjallinen kirjasarja. Mistä moinen?
Kirjat. Ne ovat olleet analyyttisen kemian asiantuntijan ja tuoreen esikoiskirjailijan Henri Avelan rakkaus poikavuosista lähtien. Uudellamaalla varttunut Avela on ahminut niin maailmankirjallisuuden klassikoita, suomalaisten nykykirjailijoiden niteitä kuin sarjakuvagenren helmiäkin.
Lukeminen ja syvällinen pohdiskelu on Avelalle luontevaa, mutta kynään tarttuminen ei ole onnistunut yhtä helposti.
”Vältän tekstissäni asioiden selittämistä pilalle.”
”Mietin asioita syvällisesti, jopa puhki asti. Viihdyn meta- ja konseptitasolla, mikä tekee teksteistäni helposti raskaita. Olenkin joutunut harjoittelemaan paljon tekstieni avaamista. Vältän kuitenkin asioiden selittämistä pilalle, sillä lukijalle on jätettävä arvoituksia ja oivaltamisen paikkoja.”
Uudenlainen puheenvuoro yksinäisyyden tunteista
Luova pohdiskelevuus liittyy läheisesti Avelan viime keväänä julkaistuun esikoisteokseen Kosket tai et. Kirjassaan hän tarkastelee yrittäjän polulle lähtevän Mika-nimisen miehen elämää. Teoksen keskiössä on kosketuksen kaipuu ja yksinäisyyteen liittyvät tuskallisetkin tunteet.
”Halusin kirjoittaa puheenvuoron yksinäisyydestä liiaksi yleistävän julkisen keskustelun vastapainoksi. Punaisen langan punoutuessa esiin nousivat myös tunnetaidot. Haluan kirjoittaa Mikan tarinasta trilogian, jonka ensimmäisessä teoksessa käsittelen tunnetietoisuutta.”
Avela alkoi ideoida romaaniaan vuonna 2017. Inspiraatiota tekemiseen ja toisaalta realismia kerrontaan hän ammensi omista romanttiseen yksinäisyyteen liittyvistä nuoruuden kokemuksistaan. Hän teki aiheesta runsaasti taustatutkimusta.
Syötävien hyönteisten tutkimusta
Kirjoitusprosessi pääsi täyteen vauhtiin vuonna 2020. Raakateos valmistui yhdeksässä kuukaudessa, mutta edessä oli vielä useita tekstin uudelleenkirjoituskierroksia.
Kustannussopimuksen Avela allekirjoitti alkuvuodesta 2024. Samoihin aikoihin hän sai ilouutisen väitöskirjaprojektinsa käynnistymisestä.
”Toimin vuoden 2026 loppuun asti väitöskirjatutkijana Turun yliopiston Elintarviketieteiden yksikön Lipidomiikka-tiimissä. Tutkin hyönteisten regioisomeriatason rasvaprofiileja. Olen mukana tutkimushankkeissa, jotka laajentavat syötävien hyönteisten tutkimusta proteiineista rasvoihin.”
Kemisti kolmannessa polvessa
Luonnontieteet ovat kiinnostaneet Avelaa aina. Lukion jälkeen hän harkitsi kemian ohella myös lääketieteen opintoja.
Mielessä käväisi urapolku, joka nivoisi yhteen luonnontieteet ja toisen mielenkiinnon kohteen: psykologian.
”Ajatusten virtaaminen ei katso kelloa.”
Lopulta kemia vei voiton – ehkä geenien vetämänä. Hänen isänsä ja isoisänsä ovat tehneet pitkät urat kemisteinä.
Helsingin yliopistossa Avelan pääaine oli analyyttinen kemia, sivuaineet fysiologia sekä tilastotiede.
Maisteriksi valmistumisen jälkeen Avela työskenteli kolmen vuoden ajan kolmessa valtion akkreditoidussa laboratoriossa sekä sijaisopettajana Helsingin saksalaisessa koulussa. Sen jälkeen avautui paikka väitöskirjatutkijana.
”Analyyttinen kemia on kuivaa, mutta hyödyllistä. Se on kytköksissä moneen eri kemian alaan, ja juuri tämä poikkitieteellisyys vetoaa minuun”, Avela summaa oman alansa plussat.
Haaveena kuusi kirjaa ja tutkijan ura
Kahden syvällistä ajattelua vaativan työn yhdistäminen kuulostaa haastavalta. Avela on kuitenkin oppinut tasapainoilemaan prosaistin ja tutkijan roolien välillä.
Lähtökohtaisesti arki kuluu tutkimuksen parissa. Viikonloppuja Avela varaa luovalle kirjoittamiselle.
”Ajatuksien virtaaminen ei katso kelloa. Ajatuksia omaan kirjaan voi tulla pyytämättä työpäivän aikana ja ratkaisuja tutkimustyöhön vapaa-ajalla. Toki tiede on paljon johdonmukaisempaa ja määritellympää kuin proosa”, Avela vertailee.
Kunnianhimoa nuorelta tutkijalta ja esikoiskirjailijalta ei puutu. Hän haaveilee kansainvälisestä tutkijan urasta ja kaikkiaan kuuden proosateoksen kirjoittamisesta.
Avela tietää, että koko elämää ei kannata uhrata työn alttarille.
”Pyrin käyttämään työpäivän tehokkaasti hyödyksi. Varaan aikaa myös ystäville, breikille ja järjestötyölle. Tällä hetkellä olen aktiivisesti mukana Suomen kromatografiaseuran ja Suomen breikkiliiton toiminnassa.”
Lue myös:
Tuuli Kasso avaa pergamenttien salaisuuksia pyyhekumilla – ”Saan välillä kylmiä väreitä”
Keksijä-kemisti tekee iloista taidetta itse keksimästään savesta
