Teksti Saga Wiklund, kuva Kemianteollisuus ry
Kemianteollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Mikko Salo avaa lähivuosien tärkeimpiä tavoitteitaan.
Toimitusjohtaja Mikko Salon tavoitteet nousevat Kemianteollisuus ry:n uudesta strategiasta, joka pyrkii vahvistamaan alan painoarvoa kotimaisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Kemianteollisuus on Suomen suurimpia vientialoja: sen osuus viennistä on noin viidennes.
”Kemianteollisuus ry haluaa olla entistä näkyvämpi vaikuttaja yhteiskunnallisessa ja toimintaympäristöä koskevassa keskustelussa. Haluamme Suomesta Euroopan kilpailukykyisimmän kemianteollisuuden toimintaympäristön”, Salo kertoo.
Tavoitteen toteutumista edesauttavat parhaiten ennakoitava ja järkevä sääntely EU:ssa ja Suomessa sekä kilpailukykyinen sähkön hinta.
Bio- ja kiertotalous vetureina
Salo näkee Suomella useita vahvuuksia kemianteollisuuden toimintaympäristönä.
”Pystymme ostamaan vähäpäästöistä sähköä kilpailukykyiseen hintaan, meillä on raaka-aineita ja mineraaleja, vakaat työmarkkinat ja huoltovarmuus kunnossa. Näitä asioita ei tule hukata tai heikentää”, Salo toteaa.
Kotimaiselle kemianteollisuudelle luovat uusia mahdollisuuksia etenkin bio- ja kiertotalous.
”Tuotanto ja tilaukset ovat kääntyneet kasvuun.”
Meillä on raaka-ainepohjaa ja voimme luoda kysyntää uusille, puhtaammille tuotteille sekä saada lisää investointeja. Näin tuetaan positiivista kehää, joka johtaa kestävään kasvuun.”
Jos kasvu-uralle päästään, syntyy myös uusia työpaikkoja. Tuoreen Jäsenpulssi-kyselyn perusteella kemianteollisuuden yritysten keskuudessa on piristymisen merkkejä.
”Tuotanto ja tilaukset ovat kääntyneet kasvuun, ja tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien yritysten osuus on 29 prosenttia eli korkeimmillaan sitten vuoden 2023. Luvut eivät kuitenkaan aiheuta hurraa-huutoja, sillä edelleen 34 prosenttia jäsenyrityksistämme arvioi tilanteensa huonoksi tai erittäin huonoksi”, Salo kertoo.
Tilanteeseen vaikuttavat monet ulkoisetkin tekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja halpatuonti Kiinasta
Kiina haastaa yhä vahvemmin
Eurooppalainen kemianteollisuus elää vaikeita aikoja: Euroopassa suljettiin vuosina 2022–25 noin 160 kemianteollisuuden tuotantolaitosta. Ne valmistivat muun muassa erikoiskemikaaleja, polymeereja ja petrokemianteollisuuden tuotteita. Sulkujen syynä olivat energian korkea hinta ja hankala kilpailuasetelma.
”Olemme käännekohdassa, jossa kemianteollisuuden suuntaa ratkaistaan Euroopassa”, Salo arvioi.
Painavin haaste on kiinalainen kemianteollisuuden halpatuotanto, jota Kiinan valtio tukee voimakkaasti.
”Kyse ei ole reilusta kilpailusta, vaan rakenteellisesta ylikapasiteetista, jota puretaan omilta markkinoilta muualle”, Salo arvioi.
Kun vuonna 2004 maailman kemianteollisuuden tuotannosta kiinalaisen tuotannon osuus oli 10 prosenttia, 20 vuotta myöhemmin osuus oli jo lähes puolet. Tuotteet ovat yli 20 prosenttia halvempia kuin eurooppalaiset tuotteet, ja ne saavuttavat koko ajan eurooppalaista laatutasoa. Kasvava joukko tuotteita on jo itseasiassa kuronut eron kokonaan umpeen.
”Kiina pelaa pitkää peliä, jossa firmat ovat kuin työkaluja, joilla haalitaan kriittistä tuotantoa. Kyse ei ole pelkästä liiketoiminnasta vaan geopolitiikasta”, Salo muistuttaa.
Eurooppalainen sääntely laahaa
Euroopan unionin tulisi Salon mielestä nyt käyttää kauppapolitiikan suojakeinoja päättäväisesti. Muuten kemianteollisuuden tuotanto siirtyy enenevässä määrin Kiinaan.
”Euroopan ja Suomen haaste on kestää epäreilua kilpailua seuraavat vuodet”, hän summaa.
”Euroopan ja Suomen haaste on kestää epäreilua kilpailua seuraavat vuodet.”
Euroopan komissiolla on meneillään sääntelyhankkeita EU-alueen tuotannon suojelemiseen, mutta toiminta on hidasta ja reaktiivista. Sääntelyn avulla voidaan myös luoda markkinoita puhtailla menetelmillä valmistetuille tuotteille.
Salo uskoo, että ympäristöä säästävillä kiertotalousmenetelmillä valmistetut tuotteet menestyvät tulevaisuudessa. Hän nostaa kiinnostavaksi esimerkiksi Tracegrow-yrityksen, joka kerää murskatusta paristojätteestä mangaania ja sinkkiä ja valmistaa luomuviljelyyn sopivaa lannoitetta.
Mistä tulevaisuuden tekijät saadaan?
Salo näkee kemianteollisuuden tulevaisuuden alana, joka ratkoo ilmastonmuutoksen tuomia kysymyksiä, turvaa osaltaan Euroopan huoltovarmuutta ja osallistuu sairauksien parantamiseen lääketeollisuuden toimijana. Kemian ala on myös vihreän siirtymän mahdollistaja.
Alalla tarvitaan monipuolisesti ammatillisia osaajia, käsillä tekijöitä ja akateemisia osaajia. Nuorten kiinnostus alaa kohtaan tulee varmistaa jatkossakin.
”Moni hakee työltään merkityksellisyyttä, ja sitä kemian ala tarjoaa”, Salo toteaa.
