Teksti Marja Ollakka, kuva Mikko Kaaresmaa
Suurin osa syöpälääkkeiden uusista lääkeaineista on niukkaliukoisia. Krista Ojala tutki väitöstyössään, miten se kannattaa huomioida lääkekehityksessä.
Krista Ojala, 53, tutki väitöstyössään in vitro -liukenemisnopeusmenetelmien roolia lääketutkimuksen ja -kehityksen eri vaiheissa sekä etsi uusia menetelmiä tukemaan niukkaliukoisten syöpälääkkeiden tutkimusta ja kehitystä.
Biofarmasian ja kemiallisen analytiikan tutkijatiimiä Orionilla vetävä Ojala innostui väittelemään työnsä ohella, koska työpaikalla on tutkimusta arvostava ilmapiiri. Ympärillä on myös paljon kannustavia huippuosaajia.
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa liukenemisnopeus- eli dissoluutiomenetelmien kyvykkyydestä syöpälääkekehityksen eri vaiheissa.
Suurin osa uusista lääkeaineista on niukkaliukoisia, minkä vuoksi lääkeaineen liukenemista ja vapautumista tutkivat testit, niiden käyttökelpoisuus eri lääkekehityksen vaiheissa sekä menetelmien tuottamien tulosten syvällinen ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä lääkekehityksen kannalta. Väitöskirjatutkimukseni luo tietoa sekä tutkimusalan teorianmuodostukseen että käytännön sovelluksiin.
Väitöskirjatyössä on käytetty useita keskeisiä lääkeaineen liukenemisen ja vapautumisen analysointiin kehitettyjä menetelmiä.
Tutkimuksessa on lisäksi sovellettu kiinteän tilan analytiikkaa, in silico-mallitusta, spektroskopiaa sekä edistyneitä tilastollisia menetelmiä kuten koesuunnittelua ja monimuuttuja-analyysiä.
Väitöskirjassa korostuu poikkitieteellisen tutkimuksen merkitys lääkekehityksessä. Liukenemistestien tulokset ovat aina sidoksissa niiden kontekstiin, joten onnistunut menetelmäkehitys vaatii eri alojen välistä yhteistyötä. Kun tietoa tarkastellaan eri näkökulmista, saavutetaan paras mahdollinen tieteellinen lopputulos.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Väitöskirjan tuloksia voidaan soveltaa laajasti nonkliinisestä lääketutkimuksesta kliiniseen kehitykseen ja kaupallisen tuotteen laadunvarmistukseen saakka. Tutkimuksen yhtenä näkökulmana olikin eri lääkekehitysvaiheiden ominaispiirteiden huomioiminen menetelmäkehityksessä.
”Elämässä voi tehdä asioita eri järjestyksessä.”
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Minulla on pitkä asiantuntijaura lääketutkimuksessa ja -kehityksessä ja väitöskirjatyö on ollut monivaiheinen projekti, jota olen edistänyt päivätyöni ohella.
Ajatus omasta tutkimuskokonaisuudesta alkoi aikoinaan kypsyä sen pohjalta, mitä olin saanut työssäni tutkijana oppia. Kipinää väitöskirjatyön aloittamiseen sain myös muutamilta lähikollegoilta, jotka omalla esimerkillään inspiroivat jatko-opintojen tekemiseen.
Väitöskirjatyöni heijastelee ennen kaikkea ammatillista kasvuani vastavalmistuneesta kemististä farmasian alalta väitelleeksi lääkekehityksen osaajaksi.
Toivon, että voin omalla esimerkilläni inspiroida nuorempia kollegoita siinä, että koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan ja että asioita voi tehdä elämässä eri järjestyksessä. Sinnikkyys palkitaan.
Yksi väitöskirjaprojektin tärkeimmistä anneista minulle on ollut yhdessä tekemisen mahdollisuus. Olen ollut onnekas, että minulla on ollut rinnalla huippuosaajia, joiden kanssa olen saanut tehdä tutkimusta ja jotka ovat aidosti tsempanneet väitöskirjaprojektini edistämisessä. Erityiskiitoksen ansaitsee myös tutkimusta tukeva työilmapiirimme Orionilla.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Vedän tällä hetkellä Biofarmasian ja kemiallisen analytiikan tutkijatiimiä Farmaseuttisten tieteiden osastolla Orionin tutkimuksessa ja kehityksessä.
Työssäni saan joka päivä oppia uutta, joten tässä mielenkiintoisessa tehtävässä lahjakkaiden tutkijoiden kanssa riittää haastetta tulevaisuudessakin.
Mikä toimii työsi vastapainona – miten irtaudut tutkimustyöstä?
Viime vuosina on pitänyt opetella kotiarkea uudestaan, kun lapset ovat lähteneet kotoa opiskelujen perässä. Asumme maalla, ja oikeastaan joka ilta töiden jälkeen on kuin pieni loma, kun voi vapaasti puuhailla omassa pihassa tai lähteä koirien kanssa metsälenkille.
Liikunta on tärkeä osa elämääni. Lajin valitsen kelin mukaan. Kesällä pyöräilyä, talvella hiihtoa, jos vain varsinaissuomalainen keli suinkin mahdollistaa ja niiden lisäksi mailapelejä ja lihaskunnon ylläpitämistä.
Käsityöt eivät minulta luonnistu, mutta leipominen on luova harrastukseni. Jokainen päivä päättyy kirjan lukemiseen.
Krista Ojalan farmasian väitöskirja Adaptive Roles of Dissolution Methods in Development of Poorly Soluble Oncology Compounds tarkastettiin 25.10.2024 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jari Pajander Novo Nordiskista ja kustoksena professori Anne Juppo Helsingin yliopistosta.
Lue lisää:
Mies, joka kehitti lääkkeen eturauhassyöpään: ”Jatkuvaa salapoliisityötä”
Farmakogeneettinen testaus auttaa lääkehoidon valinnassa
Uusi urapolku nuorille laborantin ammattiin
Nanosellua jääkaapissa ja uusia yhteistyökuvioita elokuvajuhlilla
