Teksti Marja Ollakka
”Vaikka Natolla ei ole yhteisiä ydinaseita, muutaman jäsenmaan aseet toimivat pelotteena, josta myös Suomi hyötyy”, kertoo tutkija Jyri Lavikainen. Naton hetkellisesti rapautunutta ydinaseosaamista on nyt alettu palauttaa.
Kun Suomi liittyi Natoon, se tarkoitti Suomen liittymistä myös ydinaseliittoumaan. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen kertoi ChemBio-messuilla Naton ydinasepelotteesta ja sen merkityksestä Suomelle.
Lavikaisen mukaan Naton ydinasepelote perustuu ajatukseen ennaltaehkäisystä, ei sodankäynnistä.
”Pelote ei tarkoita samaa asiaa kuin sota. Sodankäynti on taitavaa voiman käyttöä, ja pelote on taitavaa voiman käytön jättämistä. Pelotteen tehtävä on estää konfliktit ennen niiden syntymistä uhkaamalla mahdollisia seurauksia niille, jotka rikkoisivat rauhaa. On siis selvä ero pelotteiden ja sotilaallisen voiman käytön välillä”, Lavikainen korostaa.
Naton jäsenenä Suomi on osa ydinaseliittoumaa. Natolla itsellään ei kuitenkaan ole ydinaseita, vaan sen suorituskyky nojaa kolmen jäsenmaan eli Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian ydinasekapasiteettiin.
Suomi on Natossa sitoutunut tukemaan liittokunnan yhteistä puolustusta ja ydinsuojaa.
”Me voimme myös osittain vaikuttaa Naton ydinasestrategiaan ja -päätöksentekoon. Meidän ei ole pakko osallistua mitenkään, jos emme halua. Toki siitä on päätös tehty, että osallistumme ydinasesuunnitteluryhmään”, Lavikainen sanoo.
Ydinasepelotteen merkitys kasvanut jälleen
”Ydinasepelotteen sotilaallinen merkitys Naton puolustukselle on nykyään pienempi kuin kylmän sodan aikana, koska Venäjä on paljon heikompi kuin Neuvostoliitto ja Varsovan liitto olivat. Mutta Venäjän toiminta vuodesta 2014 alkaen Ukrainassa on alkanut vahvistaa ydinaseen pelotteen merkitystä Natollekin”, Lavikainen kertoo.
”Ydinasepelotteesta tulee keskeisempi osa Naton turvallisuuden takaamista.”
Ydinkärkien määrä Euroopassa on vähentynyt paljon kylmän sodan ajoista.
”Kylmän sodan huippuvuosina Yhdysvalloilla oli Euroopassa noin 7 000 ydinasetta, nyt on alle 200. Täällä ei olla palaamassa 7 000 ydinaseen määrään, mutta nyt tätä rapautunutta osaamista aletaan palauttaa. Ydinasepelotteesta tulee keskeisempi osa Naton turvallisuuden takaamista”, Lavikainen sanoo.
Hän sanoo, että Suomessa asiaan suhtaudutaan realistisesti, koska täällä on aina ymmärretty Venäjän potentiaalinen uhka meitä kohtaan.
”Täällä on myös ymmärrys siitä, että kyvyllä käyttää mahdollisesti aseellista voimaa voi olla ratkaiseva merkitys rauhan takaamisessa. Natossa on maita, joille tämä ei ole ollut aina selvää. Meillä on ylläpidetty ja vahvistettu kansallista puolustusta myös kylmän sodan jälkeen. Se kertoo siitä, että täällä ymmärretään myös pelotteen merkitys”, Lavikainen sanoo.
Lue lisää:
Naton ydinasepelote ja Suomi, valtioneuvoston julkaisu
Pelotteen oltava uskottava
Ydinasepelotteen keskeinen tehtävä on rauhan säilyttäminen ja aggressiivisen toiminnan estäminen.
Pelotteen tehokkuus perustuu kolmeen päätekijään: kykyyn (capability), uskottavuuteen (credibility) ja viestintään (communication).
”Pelotteen tulee olla uskottava, ja siitä on pystyttävä viestimään selkeästi vastustajalle, jotta se toimii tehokkaasti. Pitää olla myös kykyä käyttää sitä tarvittaessa”, Lavikainen sanoo.
Pelote toimii, kun uhkaa ei tarvitse toteuttaa. Äärimmäisissä tilanteissa pelote voi estää ydinaseiden käytön asettamalla selkeät rajat sille, mitä kansainvälisessä politiikassa voidaan hyväksyä.
Lue myös:
Ydinasepelote ja varautuminen – tämä ChemBion aihe kiehtoo yleisöä
Harvinaiset maametallit talteen digijätteestä – ”Onnistuessaan merkittävä tieteellinen läpimurto”
”Tšernobylin onnettomuus herätti kiinnostukseni radiokemiaan”
