Teksti Kemia-lehti, kuva Messukeskus
Ydinasepelote, ydinvoimaloiden käyttö sodassa ja hermomyrkyt. Siinä aiheita, jota käsitellään ChemBio-messuilla. Puhujiksi saapuu väkeä Puolustusvoimista, UPI:sta ja ulkoministeriöstä.
CBRN-näkökulmia Nato-Suomesta. Siinä etukäteen odotetun seminaarin otsikko. Mitä tarkoittaa CBRN ja mikä on seminaarin järjestävä SPT ry.?
CBRN muodostuu sanoista chemical, biological, radiological ja nuclear. SPT puolestaan on lyhenne sanoista suojelu, pelastus ja turvallisuus.
”Toimimme viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä turvallisuustekniikan, pelastusalan, väestönsuojelun sekä teollisuuskemikaalien ja CBRN- suojautumisen aloilla”, kertoo SPT-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lukkarinen. Hän on kemisti, joka on työskennellyt vaativia analyysitöitä tekevissä laboratoriossa.
Lukkarisen isännöimä seminaari käsittelee turvallisuutta eri hallinnonalojen varautumisen kannalta. Aiheina ovat muun muassa ydinasepelote sekä ydinvoimalaitosten suojaus ja haavoittuvuus.
”NATO-jäsenyys on uusia asia. Nyt ihmisiä kiinnostaa, mitä se tuo tullessaan ja mikä on ydinasepelote. Nyt on myös Venäjän hyökkäyssodassa nähty, että ydinvoimaloita on käytetty hyväksi sodankäynnissä.”
Lukkarinen ei sano, että riskit ovat kasvaneet. Sen sijaan tietoisuus on kasvanut. Hänestä varautuminen on ajankohtainen aihe myös koronan kaltaisen epidemian näkökulmasta, ei vain Ukrainan sodan ja Natoon liittymisen takia.
Kemiallisten aseiden kemikaaleja valmistetaan edelleen
Kemialliset aseet ovat seminaarin ajankohtainen aihe.
”Tiedotusvälineissä on uutisoitu, että Venäjä on hyökkäyssodassaan Ukrainassa käyttänyt kemiallisia aineita, joiden on tarkoitus aiheuttaa toimintakyvyn menetystä ja pakokauhua. Myös pippurisumutteiden kaltaiset kyynel-, oksennus- ja aivastuskaasut on kielletty taistelukäytössä jo 1900-luvulla kansainvälisellä kemiallisen aseen kieltosopimuksella.”
Hermomyrkkyjä käytetään vastoin kansainvälisiä sopimuksia.
”Ehkä merkittävin muutos viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on ollut kemiallisten aseiden kieltosopimuksen merkityksen lasku Venäjän tuettua Syyriaa sen sisällissodassa ja Syyrian käytettyä sodassa kiellettyjä taisteluaineita”, toteavat SPT:n puheenjohtaja Timo Lukkarinen ja varapuheenjohtaja Markku Mesilaakso, joka on työskennellyt osastonjohtajana ja professorina Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa.
Suomeen varastoidaan EU:n suojavälineitä
Natoon liittyminen tuo Suomen turvallisuudelle, puolustukselle ja suojelulle uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia.
”EU:n varautumisen liittyvä RescEU CBRN -varastointihanke tuo isoja kansainvälisiä yhteistöitä. Turvallisuus- ja pelastusalaan liittyviä välineitä ja laitteistoja varastoidaan eri puolille maata. Varastoiminen on jo alkanut käytännössä. Hankkeeseen kuuluu myös välinekoulutusta”, Timo Lukkarinen kertoo.
Suomen varastoihin tuodaan CBRN-suojavarusteita, mittalaitteita säteilyonnettomuuksien varalta, CBRN-lääkkeitä ja -vasta-aineita koko Euroopan käyttöön.
Projekti luo uusia työpaikkoja ja tuo miljoonia euroja Suomeen.
Laboratorioihin tarvitaan osaajia
Suomessa tarvitaan jatkossakin työntekijöitä tekemään erityisanalytiikkaa CBRN-alueella.
Näiden aineiden käsittely on Lukkarisen sanoin ”ihan toista luokkaa” kuin tavallisissa laboratoriotöissä, kun pisarakin voi olla tappava.
”Analyysimenetelmiä kehitetään koko ajan. Muun muassa Puolustusvoimissa, THL:ssä ja Verifinissä on kansainvälisestikin verrattuna huipputason osaamista.”
Timo Lukkarinen toivottaa kaikenlaisen yleisön tervetulleeksi seminaariin. Mitään alan erityistietämystä ei tarvita.
”Odotan kovasti keskustelua ja tapaamisia paikan päällä. Yhdistykseemme otetaan mielellään myös uusia jäseniä.”
CBRN-näkökulmia NATO-Suomesta
Messukeskus 11.4.2024
- 10–10.15 Tervetuloa – Welcome Puheenjohtaja Timo Lukkarinen
- 10.15–10.45Kansallinen CBRNE-varautuminen– Milla Virtanen, erityisasiantuntija, CBRNE-komitean sihteeri, puolustusministeriö
- 10.45–11.15 EU-tason varautuminen CBRN-tilanteisiin –
Pertti Kelloniemi, projektipäällikkö, sisäministeriö - 11.15–11.45 Ulkoministeriön puheenvuoro – Asevalvonnan yksikön päällikkö Outi Hyvärinen, ulkoministeriö
- 12.45–13.15 CBRN-uhkista – Timo-Jaakko Toivanen, tutkimusalan johtajana, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
- 13.15–13.45 Naton ydinasepelote ja sen merkitys Suomelle
Tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti - 13.45–14.15 Sotilaallinen vaikuttaminen ydinvoimalaitokseen kansainvälisen oikeuden näkökulmasta – Lähetystöneuvos Elina Lemmetty, ulkoministeriö
- 14.15–14.45 Ydinvoimalaitosten haavoittuvuus –
Lääkintöneuvos Mikko Paunio, sosiaali- ja terveysministeriö - 14.45–15.00 Keskustelua ja loppusanat – Timo Lukkarinen, Puheenjohtaja, SPT Ry
