Kananlannan käyttö voi heikentää satoa – syynä glyfosaatti

Teksti Kemia-lehti, kuvat Turun yliopisto ja Unsplash

Glyfosaattijäämät kanankakkalannoitteessa vähentävät tomaatin satoa, selvisi Turun yliopiston tutkimuksessa. Yhteiset turvarajat torjunta-aineen käytössä auttaisivat kaikkia.

Siipikarjantuottajat myyvät lantaa lannoitevalmistajille, ja lannan kierrättäminen lannoitteeksi onkin tärkeää myös ympäristön kannalta. Lannan käytön riskeja ei tunneta riittävän tarkasti.

Turun yliopiston tutkijat selvittivät, että kasvihuonetomaatin tuotanto-ongelmien syynä oli kananlantalannoitteen glyfosaattijäämät. Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.

Tutkijat pääsivät yhteyden jäljille, kun suomalainen tomaatintuottaja otti yhteyttä dosentti Marjo Helanderiin kasvihuonetomaattiensa tuotanto-ongelmien vuoksi. Kasveja oli ravittu kananlantalannoitteella. Laboratoriotutkimukset osoittivat, että lannoitteessa oli jäämiä rikkakasvintorjunta-aine glyfosaatista.

”Tutkimuksemme osoittaa, että glyfosaattijäämiä saattaa esiintyä kananlantapohjaisissa lannoitteissa ja ne voivat olla riski esimerkiksi tomaatin tuotannossa. Nyt havaittiin glyfosaattijäämien pienentävän tomaattisatoa, mutta torjunta-ainejäämät lannoitteissa saattavat heikentää muidenkin viljelykasvien kasvua”, tutkimusta johtanut Marjo Helander sanoo. 

”Myös maaperän ja kasvualustojen sisältämien torjunta-ainejäämien tiedetään heikentävän monien tuotantokasvien satoa”, Helander kertoo.

Ilman valvontaa ja tiedostamista markkinoille voi päätyä haitallisia lannoitteita.

C-rivillä olevat tomaatinlehdet ovat kontrollikasveista, jotka kasvatettiin lähes glyfosaatittomalla lannoitteella. G-rivillä olevat lehdet ovat suuremmille glyfosaattijäämille altistuneita. Kasvien persiljamainen lehti ja pienempi biomassa näkyvät selvästi.

Turvarajat auttaisivat kaikkia

Siipikarjan lanta on arvokas tuote. Siipikarjantuottajat myyvät lantaa lannoitevalmistajille, ja lannan kierrättäminen lannoitteeksi on tärkeää myös ympäristön kannalta. Lannan käyttöön liittyvien mahdollisten riskien tunnistaminen on tärkeää kaikkien kannalta.

Kierrätettyjen lannoitteiden glyfosaattijäämien laajuutta ei tunneta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että ilman asian tiedostamista ja valvontaa markkinoille voi päättyä lantapohjaisia lannoitteita, joilla on glyfosaattijäämien takia kielteisiä vaikutuksia kasvintuotantoon.

”Lannoitteiden tuottajien ja valtion valvontaviranomaisten yhteistyö turvallisten raja-arvojen asettamiseksi hyödyttäisi sekä lannoitteentuottajia että heidän asiakkaitaan”, tutkijatohtori, MMT Traci Birge painottaa.

Koe paljasti syy-yhteyden

Glyfosaatin vaikutusta tomaatin satoon tutkittiin Turun
yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetyssä kokeessa.

Tutkimuksessa puolet tomaateista sai kasvatusalustaansa
lähes glyfosaattivapaata kontrollilannoitetta ja toinen puoli sai tuottajan käyttämää lannoitetta, jonka epäiltiin aiheuttavan ongelmia tomaatintuotannossa. Kontrollilannoite oli ”lähes glyfosaattivapaata”, mutta laboratoriotutkimus osoitti, että siinäkin oli pieniä määriä glyfosaattia. 

Koe osoitti, että korkeamman glyfosaattipitoisuuden lannoitetta saaneiden tomaattikasvien sato oli 14 viikon aikana jopa 37 prosenttia pienempi kuin kontrollitomaateilla, jotka kasvatettiin lähes glyfosaattivapaalla lannoitteella. 

Glyfosaattijäämät rikastuvat lintujen suolistossa.

Kontrollikasvi vasemmalla kasvaa voimakkaammin ja tuottaa runsaammin tomaatteja kuin oikealla oleva, suuremmalle glyfosaattijäämälle altistunut kasvi.

Glyfosaatti aiheutti kasveissa myös niin sanottua persiljalehtisyyttä, josta seuraa tomaatin lehtien käpristymistä ja lehtien yhteyttävän pinta-alan pienenemistä. 

Tutkijoiden mukaan rikkakasvintorjunta-aine glyfosaatti saattaa päättyä ruokaan tai eläinten rehuun, kun torjunta-ainetta on käytetty pellolla juuri ennen sadonkorjuuta. 

”Rehun sisältämät glyfosaattijäämät eivät hajoa lintujen suolistossa, vaan jopa rikastuvat ruuansulatuskanavan läpi kulkiessaan”, dosentti Marjo Helander kertoo.

Geenimuunneltu soija vai juolavehnän torjunta

Siipikarjalle syötetään Suomessa sekä kotimaista että ulkomailta tuotettua rehua. Suomessa broilerien ja munivien kanojen päärehu on usein kotimainen vilja. Valkuaislähteenä käytetään kotimaista rypsiä, hernettä, härkäpapua tai ulkomaista soijaa. Lisäksi tuottajat saattavat käyttää teollisia rehuseoksia, jotka sisältävät yleensä geenimuunneltua soijaa. 

”Maailmalla laajasti käytössä oleva geenimuunneltu rehusoija on yksi mahdollinen glyfosaattijäämien lähde, sillä kasviin on siirretty geeni, joka tekee soijasta resistentin glyfosaatille. Tällöin rikkakasveja voidaan torjua pelloilla kasvukauden aikana ilman että tuotantokasvit kärsivät”, tutkijatohtori Traci Birge kertoo. 

Kasvinsuojeluaineita voi löytyä myös ei-geenimuunnellusta rehusta.

”Maailmalla käytetty ’pakkotuleennuttaminen’ eli sadon kuivattaminen rikkakasvintorjunta-aineen avulla juuri ennen sadonkorjuuta voi lisätä glyfosaattijäämiä rehussa. Pakkotuleennuttaminen on Suomessa kielletty, mutta glyfosaattia saa käyttää juolavehnän torjuntaan ennen sadonkorjuuta”, Birge kertoo. 

Lue lisää

Turun yliopiston tutkimusartikkeli Environmental Sciences Europe -lehdessä: Greenhouse study and interviews indicate glyphosate residue via feed-feces-fertilizer route is a risk for horticultural producers using manure-based fertilizer

Kiistelty tehoaine glyfosaatti sai jatkoaikaa EU-komissiossa

Ikuisuuskemikaalit pois vesistöstä – PFAS-tutkimus alkaa kesällä

Kemisti innostui lannoitteista – Kekkilä on kukkinut jo 100 vuotta

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä