Teksti Marja Ollakka, kuva Kolster Oy
Uusi yhtenäispatentti tuo yrityksille mahdollisuuksia ja uhkia. Suomalaiset yritykset menettävät sen myötä kotikenttäetunsa. Aiemmin kilpailijoiden oli haastavaa tulla Suomeen, nyt kovin kilpailija saattaa olla ihan muualla. European Patent Attorney, kemian tohtori Krister Karlsson kertoo, miten kannattaa toimia.
Yhtenäispatentti UP (Unified Patent) otettiin käyttöön Euroopassa vuonna 2023. Se tarkoittaa, että yritykset eri puolilta maailmaa voivat rekisteröidä eurooppapatenttinsa Euroopan alueella yhtenäispatenttina, joka tulee automaattisesti voimaan myös Suomessa.
”Suomalaisille yrityksille uusi patenttijärjestelmä tarkoittaa kotikenttäedun menettämistä. Aiemmin kilpailijoiden oli haastavaa tulla Suomeen, koska se vaati erillisen päätöksen. Nyt suomalaisen yrityksen kovin kilpailija saattaa olla Suomen sijaan vaikka Hollannissa”, kertoo suomalaisen Kolster-yhtiön European Patent Attorney Krister Karlsson.
Karlsson vetää Kolsterissa kemia ja biotekniikka -tiimiä, joka auttaa alan yrityksiä immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) liittyvissä kysymyksissä.
”Suomalainen yritys on nyt aina vähintään eurooppalainen toimija.”
Yhtenäispatenttijärjestelmä toi suomalaisillekin yrityksille mahdollisuuden saada helpommin ja halvemmin patentit voimaan muualla Euroopassa.
Karlsson muistuttaa, että ovi käy myös toiseen suuntaan.
Yhtenäispatentin käyttöönoton jälkeen Suomessa voimassa olevien patenttien määrä onkin noussut huomattavasti. Siksi suomalaisten pitää varautua muuttuneeseen kilpailutilanteeseen uudella tavalla.
Karlsson neuvoo yrityksiä päivittämään pikimmiten IPR-strategiansa. Se määrittää, miten yritys hankkii, hoitaa ja suojaa aineetonta omaisuuttaan.
Siihen kuuluva toimintavapausselvitys (Freedom to Operate) varmentaa, ettei oman tuotteen kaupallinen käyttö riko toisten patentteja.
”Kansallinen taso ei siis enää riitä IPR-strategiassa, kun yhtenäispatentti on tullut käyttöön. Suomalainen yritys on nyt aina vähintään eurooppalainen toimija – ja usein myös globaali”, Karlsson muistuttaa.
”Samalla rahalla saa patentin voimaan monissa maissa.”
Patenttiriita pitää käsitellä nopeasti
Krister Karlsson toimii myös teknisenä tuomarina Euroopan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court), joka käsittelee esimerkiksi Euroopan uuteen yhtenäispatenttiin liittyviä riitoja.
Karlsson kehottaa yrityksiä päivittämään IPR-strategiansa myös siksi, koska kukaan ei halua joutua patenttierimielisyyksien vuoksi tahtomattaan oikeuteen. Jos yritys kuitenkin vedetään oikeuteen, silloin on kiire toimia.
”Perinteisesti Suomen markkinaoikeudessa riita-asiaa on voitu käsitellä pari kolme vuotta, mutta UPC:n sääntöjen mukaan asia pitää käsitellä vuodessa. Siksi yritysten kannattaa tehdä IPR-strategiansa ja toimintavapausselvitykset valmiiksi jo nyt”, Karlsson sanoo.
”Kannattaa katsoa tarkkaan, mitä muut ovat patentoineet.”
Pieni yritys hyötyy edullisemmasta hinnasta
Yhtenäispatentti on uusi mahdollisuus erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, koska samalla rahalla saa patentin voimaan monissa maissa. Patentointi Euroopassa on aiemmin ollut melko kallista, koska jokainen maa on ollut oma kustannuseränsä.
Yhtenäispatentti tuo paljon uusia mahdollisuuksia myös kemianteollisuudessa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille.
”Kemianteollisuudessa on monia aloja, joista syntyy helposti vientituotteita. Patentit ovat olennainen osa tuotekehitystä. Yhtenäispatentti helpompi ja halvempi tapa saada omalle patentille kattavuutta lisää”, Karlsson sanoo.
Krister Karlsson on ilahtunut, että yhä useammat tunnistavat nykyään immateriaalioikeuksien tärkeyden. Hän neuvoo yrityksiä myös aktiivisesti seuraamaan oman alansa patentoinnin kehitystä.
”Kannattaa katsoa tarkkaan, mitä muut ovat patentoineet. Se on yhtä tärkeää kuin tutkijan perehtyminen oman alansa tutkimuksiin”, Karlsson korostaa.
Patenttien hakijoissa keskisuuria yrityksiä on vain vähän.
Kuolemanlaakso uhkaa keskisuurta yritystä
Suomessa on muutamia kemian alan isoja yrityksiä, kuten Kemira ja Neste, jotka hoitavat patenttisalkkuaan pitkäjänteisesti ja patentoivat tuotteitaan jatkuvasti.
Krister Karlsson on huomannut, että kemian alalla on myös uusia start up -yrityksiä, jotka hakevat patentteja – mutta keskisuuria yrityksiä hakijoina on vähän.
Yhdeksi syyksi hän arvioi, että Suomessa saa melko helposti rahoitusta startupin perustamiseen, mutta kun yrityksen pitäisi lähteä kasvu-uralle, rahoitus hiipuu.
Se näkyy tilastoissa niin, että yrityksiä kuolee tai ne myydään noin kolmen vuoden iässä. Sitä kutsutaan yritysten kuolemanlaaksoksi.
”Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi keskisuuria menestyjiä ei kemian puolellakaan juuri ole”, Karlsson sanoo.
Hän toivoo, että valtio tukisi myös kasvavia yrityksiä, jotta ne selviäisivät eteenpäin.
Kasvavalla yrityksellä on monenlaisia paineita ja kustannuksia. Siinä tilanteessa patenttien hakeminen voi tuntua vaikealta. Yhden patentin hankkiminen voi maksaa yritykselle 20 000–30 000 euroa.
”Kannustan kuitenkin hyödyntämään yhtenäispatentin uudet mahdollisuudet, koska siinä saa pienemmällä kustannuksella aikaan enemmän. Patentointi kannattaa nähdä investointina yrityksen jatkuvaan kehittämiseen”, Karlsson sanoo.
”Jos yrityksen menestys on vain yhden patentin varassa, syntyy riski.”
Karlsson on nähnyt, että moni yritys tekee yhden patenttihakemuksen, mutta jättää panostamatta jatkokehitykseen.
”Jos yrityksen menestys on vain yhden patentin varassa, syntyy riski, jos tuote ei menesty tai liiketoiminta kehittyykin johonkin uuteen suuntaan. Silloin aiemmin hankittu patentti ei ole enää ajankohtainen, mutta uudellakaan toiminnalla ei ole patentin antamaa suojaa. Jos investoi matkan varrella useammin patentteihin, kaikki ei ole vain yhden kortin varassa.”
Biokemian tohtorista kansainväliseksi patenttien osaajaksi
Krister Karlsson todella tuntee kemian ja biotekniikan alan, jonka patenttien kanssa hän tekee päivätyönsä. Hän valmistui biokemian tohtoriksi Åbo Akademista noin 20 vuotta sitten. Toimittuaan aluksi tutkijana yliopistolla hän löysi polkunsa IPR-asioiden parista.
Karlsson työskenteli aluksi patenttiasiamiehenä Kolsterilla, josta siirtyi Nesteelle patentti-insinööriksi ja sen jälkeen markkinaoikeuteen tekniseksi tuomariksi.
”Kun olin tehnyt väitöskirjani, en tiennyt patenteista juuri mitään. Päädyin patenttiasiamieheksi sattumalta, kuten tällä alalla yleensä muutkin. Työ on vienyt mukanaan ja innostanut oppimaan koko ajan lisää”, Krister Karlsson kertoo.
Karlsson vetämässä Kolsterin kemia ja biotekniikka -tiimissä on hänen lisäkseen viisi patenttiasiamiestä.
”Työni on mielenkiintoista. Olen kiinnostunut myös työn juridisesta puolesta ja harjaantunut nivomaan IPR-strategian osaksi asiakkaan liiketoimintastrategiaa.”
Krister Karlsson nimitettiin tekniseksi tuomariksi Euroopan yhdistettyyn patenttituomioistuimeen (Unified Patent Court) vuonna 2023.
Työ tarkoittaa valmiutta lähteä mukaan jonkin oikeustapauksen selvittelyyn, kun kutsu tulee.
”Vielä ei ole tullut kutsua. Teknisiä tuomareita on kymmeniä ja heitä kutustaan työhön aina tilanteen mukaan. Valintaan vaikuttaa erityisesti jääviyden arviointi, valitulla ei voi olla mitään kytköksiä kyseiseen tapaukseen tai riidan osapuoliin”, Karlsson kertoo.
Lue lisää:
Nanoselluloosan taituri: ”Täysin uuden materiaalin kehittäminen on kiehtovaa”
Kemian alan Tiktok-ihme – ”Teemme sisältöä tunteella ja datalla”
Neste on kemistin mekka – yhteisenä tavoitteena puhtaampi planeetta
Euroopan yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP)
- Yritykset eri puolilta maailmaa voivat hakea Euroopan yhtenäispatenttia, jolloin patentti tulee voimaan myös Suomessa.
- UP on mahdollisuus erityisesti pienille yrityksille, koska samalla rahalla saa patentin voimaan monissa maissa.
- Yhtenäispatentti on lisännyt kilpailua paljon Suomessakin.
- Jos yritys on päivittänyt IPR-strategiansa ja toimintavapausselvityksensä, se pystyy toimimaan paremmin uudessa kilpailutilanteessa.
- Yhtenäispatentteja koskevat riidat käsitellään EU:n yhdistetyssä patenttituomioistuimessa.
- Jos erimielisyys etenee patenttituomioistuimeen, on kiire toimia, koska asia pitää käsitellä vuodessa.
