Teksti ja kuvat Ulla Veirto
Kemian ja bioalan huipputapahtuma ChemBio starttasi iloisissa tunnelmissa. Tapasimme messuväkeä ja raportoimme tunnelmista kahden päivän ajan.
Syväjäähdyttävä pakastin on yleensä Linden osaston messuvetonaula. Tarkemmin sanottuna laite on kaasufaasipakastin, jossa bionäytteet säilyvät -190 asteessa. Tällaisissa pakastimissa säilytetään muun muassa hedelmöitetyt ihmisalkiot.
Keskiviikkona paikalla partioivat Linden Petri Vuohenoja ja Minna Matrone.
”Kriittinen lämpötila on -135. Siinä astemäärässä näytteen biologinen kello pysähtyy.”
”Sulaminen olisi ammattilaisen painajainen, mutta laitteeseemme pakastetut bionäytteet pysyisivät jäässä yli 20 päivää sähkökatkoksen jälkeenkin”, he kertoivat.
Matrone mainitsi, kuinka äskettäin tällainenkin Ruotsissa koettiin.
”Karolinska Institutetissa suli yhdentoista pakastimen näytteet – kilpailijan laitteissa.”
Kemianteollisuus viesti vastuullisuudesta
Kemianteollisuuden Eliisa Irpola oli aamuvarhaisella valmiina kertomaan yhdistyksen tehtävistä, hiilineutraaliustavoitteista ja varsinkin omasta roolistaan kemiankaalien sääntelyn parissa.
”Haasteena ovat EU:n isot lainsäädäntöesitykset. Niitä on monta, ja sisältö on osin päällekkäistä ja ristiriidassa keskenään. Tuon tietoa suomalaisille yrityksille. Monesti ne kokevat, että EU:n esitykset ovat pintapuolisia eikä yritysten käytännön toimintaa ole otettu huomioon”, Irpola kuvaili.
”Kyllä meidänkin alalla puhuttavat nyt hallituksen työelämämuutokset.”
Loimun jäsenmäärä kasvussa
Loimu ry:n ständillä odottelivat Henri Forssten ja Aaro Riitakorpi. Loimu on luonnon-, ympäristö ja metsätieteilijöiden etujärjestö.
”Kyllä meidänkin alalla puhuttavat nyt hallituksen työelämämuutokset ja alan yritysten muutosneuvottelut, kuten ison työllistäjän Nesteen tilanne. Myös julkisella sektorilla työntekijöiden tilanne huolestuttaa”, Riitakorpi kertoi.
Nuoret hakevat liitosta turvaa mutta myös samanhenkisiä ihmisiä ja koulutuksia.
”Jäsenmäärämme on kasvussa. Jäseniä on jo 17 000, joista 5 000 on opiskelijoita”, Forssten kertoi.
Kemia-lehden ja Kemian seurojen väki valmiina
Toki toimittajan oli vierailtava tapaamassa omaa väkeä lehden ja seurojen ständillä. Heleena Karrus söi pehmistä ja mietti jo iltapäivän palkintojen jakoa ja komeaa palkintoveistosta.
Kemia-Kemi-lehti ja Kemian seurat ovat ChemBio-messujen kumppaneita. Plaza-lavan lähellä sijaitsevalla osastolla kävijä pääsee ratkaisemaan sanasudokuja ja tietovisan kysymyksiä. Vinkki: täällä alkuaineiden nimet kannattaa ottaa haltuun.
Kiva nähdä ja tehdä uusiakin asiakkaita
”Tärkeintä messuilla tietenkin ovat asiakaskontaktit. On kiva nähdä opiskelijoita sekä vanhoja ja mahdollisia uusia asiakkaita”, Katri Tohmo totesi AHdiagnosticsin osastolla.
Tohmo kertoili yrityksen valtavasta verkkokaupasta, jossa on yli miljoona yksittäistä tuotetta.
Ihan huippu massaspektrometri
”Mukava nähdä asiakkaita vähän eri ympäristössä kuin labrassa. Yleensä tapaan heitä silloin, kun asiat ovat vinksin vonksin”, huoltomies Kari Virtanen sanoi Watersin osastolla ja moikkaili tutuille.
Hyvä LC-laite toimii hyvin vaikka 20 vuotta, mutta se vaatii säännöllistä, ennakoivaa huoltoa. Virtanen kertoi, että hänen työnsä edellytykset ovat parantuneet.
”Työvälineet ovat kehittyneet ja tekoälyn avulla kehitetty tietokanta sisältää entistä enemmän tietoa.”
Waters on amerikkalainen näyteanalyysilaitteiden valmistaja, jonka suuria asiakkaita Suomessa ovat muun muassa lääketeollisuus ja ympäristö- ja tullilaboratorio.
”Näillä voidaan analysoida ihan kaikki aineet, ihan mitä vain asiakas haluaa.”
”Olemme start up ja teemme uusia asioita, joita ei ole koskaan ennen kokeiltu. ”
Ideoita Hycamiten uuteen labraan
Kahden aikaan iltapäivällä kokkolalaisen Hycamiten laborantit Sari Tuikkanen, Elisa Leppävuori ja Amanda Ilomäki olivat kiertäneet melkein kaikki näytteilleasettajat läpi.
He olivat tulleet Helsinkiin verkostoitumaan ja suunnittelemaan, mitä välineitä Hycamiten uuteen labraan hankitaan.
”Olemme start up ja teemme uusia asioita, joita ei ole koskaan ennen kokeiltu. Me laborantitkin saamme tutkia, miten tehdään ja millä välineillä. Hycamitessa kaikki saavat vaikuttaa työhönsä”, Leppävuori kertoi.
Työssä välineiden yksityiskohdat vaikuttavat paljon.
”Esimerkiksi vaa’oissa on paljon eri ominaisuuksia, ja pipettien käyttöominaisuuksissa on eroja. Olemme hankkimassa myös ohjelmistoja”, Tuikkanen sanoi.
Ali Harlin polyesterien parissa
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin veti keskiviikkona esityksen polyesterin kierrätyksestä. Ja sallittakoon esityksen pieni yksityiskohta 1950-luvulla läpilyöneestä muotimateriaalista, teryleenistä. Koska tereftaalihappoa ei osattu puhdistaa, teryleeninvaatteet olivat usein ruskeita. Jos olisi osattu, menneisyytemme olisi värikkäämpi.
Työssään Harlin on keskittynyt materiaalien kierrätyksen haasteisiin ja ratkaisuihin. Muun muassa siihen, miten muovipakkauksia ja tekstiilikuituja voidaan kiertää yhdessä.
”Minun tuskani alkaa siitä, miten paljon kierrätettävässä materiaalissa on sekamateriaaleja ja se, kuinka robusti lopputuote saa olla.”
Kierrätys on edistynyt koko ajan kymmeniä vuosia, mutta jarrua riittää.
”Teknologiat kehittyvät kyllä, mutta jotta ne kehittyisivät riittävästi, tarvitaan kaupallinen motiivi: miten yritykset aidosti ottavat kierrätyksen bisneksensä osaksi. Asiaa voidaan vauhdittaa tietysti lainsäädännöllä ja yhteiskunnan tuella.”
(Tekstiin korjattu lause ”miten kierrätettyjä muovipohjaisia kuituja ja tekstiilikuituja voidaan yhdistää” muotoon ”miten muovipakkauksia ja tekstiilikuituja voidaan kiertää yhdessä”)
Niin paljon mahdollisia työpaikkoja
Solu- ja molekyylibiologian opiskelijat Miro Flinck ja Sonja Mykkänen tulivat Jyväskylästä Helsinkiin varta vasten messuja varten. Messut tarjosivatkin oivalluksia.
”Huomasimme, kuinka paljon on eri firmoja, joihin voisi työllistyä. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että monet eri firmat tuottavat samanlaisia välineitä. Automaatiopipetit olivat uutta”, Flinck ja Mykkänen kertoivat.
Mykkänen lähtee kesäksi alan töihin Australiaan. Flinck menee tuttuun kesätyöhön Vaisalaan.
Miksi nuoret eivät aikanaan lähteneet opiskelemaan kemiaa vaan solu- ja molekyylibiologiaa?
”Opiskelussa on myös se kemian puoli. Tässä pääsen yhdistämään molemmat”, Mykkänen sanoi.
Flinck ei tykännyt koulussa kemiasta, mutta nyt:
”Pakollisten kurssien myötä kemiasta on syntynyt positiivisempi fiilis.”
”Me halusimme panostaa ja toimme isotkin laitteet mukanamme.”
Iso panostus, pitkä perinne
”ChemBio on alan isoin tapahtuma, jolla on pitkät perinteet. Me halusimme panostaa ja toimme isotkin laitteet mukanamme”, kertoi Labo Linen toimitusjohtaja Kati Mykkänen torstain messupäivänä.
Osastolla oli useita kylmäsäilytyslaitteita ja muhkea hanskakaappi, joka saatiin juuri ja juuri ehtimään paikalle lakon jäljiltä.
”Meillä on alan paras ja laajin tarjonta kylmäsäilytyslaitteita moniin eri lämpötiloihin ja kokoluokkiin.”
Mykkänen kertoi, että kasvava akkubisnes luo uusia laitetarpeita.
”Nyt tarvitaan laitteita litiumioniakkujen säilytykseen.”
Tutkijasta huoltotöihin
Asiantuntija Antti Koistinen on erikoistunut nestekromatografeihin ja massaspektrometreihin. Hän myy ja huoltaa niitä Bernerillä.
”Opiskelin kemian tekniikkaa Aalto-yliopistossa. Olin ajatellut ryhtyä tutkijaksi. Headhunter löysi minut Linkedinistä ja kiinnostuin.”
Miksi koneet kiinnostavat?
”Laitteiden sisällä tekniikka on niin hienoa, ja valmistajat panostavat näihin. En ole katunut, että ryhdyin tähän työhön.”
Kemian- ja bioteollisuuden ChemBio Finland 2024, kemikaaliturvallisuuden Helsinki Chemicals Forum ja metsäteollisuuden kansainvälinen Pulp & Beyond 2024 ja järjestettiin 10. – 11.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa. Kokonaisuudessa vieraili yli 8 000 henkilöä ja osallistui lähes 300 näytteilleasettajaa.
Lue lisää:
Pulp&Beyond-messuilla näkyi sellun valoisa tulevaisuus
Myrkyllisestäkin levästä syntyy uutta – Mari Granström palkittiin
Kimmo Peltoselle Kemian seurojen palkinto: merkittävä alan vaikuttaja
