Teksti Minna Saano, kuva Shutterstock
Kevät on monille aivastusten ja silmien kirvelyn aikaa: erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa monille allergisia oireita. Siedätyshoitoa voidaan tehostaa biotekniikan menetelmin.
Koivuallergiasta kärsii maailmassa 15 miljoonaa ihmistä, Suomessa 15–20 prosenttia väestöstä.
Koivun siitepölyn pääallergeeni on Bet v 1 -proteiini. Koivuallergialle herkistyneen henkilön elimistössä muodostuu IgE-luokan vasta-aineita. Allergeenin sitoutuessaan ne laukaisevat syöttösoluvälitteisen reaktion, joka johtaa muun muassa histamiinin vapautumiseen.
Näin syntyy allerginen reaktio: aivastelua, silmien kutinaa ja nenän vuotamista.
”Koivulle allerginen henkilö on usein allerginen myös pähkinäpensaalle, lepälle, omenalle ja sellerille.”
”Koivulle allerginen henkilö on usein allerginen myös pähkinäpensaalle, lepälle, omenalle ja sellerille. Tämä johtuu Bet v 1 -allergeenin rakenteellisesta samankaltaisuudesta esimerkiksi omenan allergeenin kanssa”, vanhempi johtava tutkija Kristiina Takkinen VTT:stä tarkentaa.
Hänen ja Itä-Suomen yliopiston professori Juha Rouvisen ryhmät ovat tutkineet koivun Bet v 1 -proteiinin niitä rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä allergeenin.
Tutkimustuloksiin perustuen Bet v 1:n rakennetta on muunnettu hienovaraisesti madaltamalla sen allergeenista aktiivisuutta alkuperäiseen luonnonallergeeniin verrattuna.
Biotekniikan menetelmin tätä Bet v 1 -johdannaista voidaan tuottaa tasalaatuisena, puhtaana proteiinina. Tavoitteena on, että rakenteellisesti alkuperäistä allergeenia muistuttava johdannainen toimisi tehokkaasti ja turvallisesti siedätyshoidoissa herättämällä suojaavan IgG-vasteen synnyn.
Uusi allergian siedätyshoidon kehitystyö jatkuu VTT:n spin-off-yritys Desentum Oy:ssä.
”Hiljattain tehdyn kliinisen kokeen tulokset osoittivat, että lyhyt, kymmenen viikon hoitojakso oli koivuallergisilla potilailla turvallinen ja hyvin siedetty. Se sai aikaan erittäin voimakkaan ja pitkäkestoisen suojaavan vasteen”, Takkinen kertoo.
Parhaillaan menossa olevan faasi 2:n kliinisen tutkimuksen tavoitteena on osoittaa lyhyen hoitojakson teho koivuallergian hoitoon ja arvioimaan tämän tehon pysyvyyttä.
Lisää tietoa: desentum.fi
