Teksti Kemia-lehti, kuva Kuvattavien omat arkistot, Solja Säteen kuva: Jani Närhi / Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitsemat vuoden 2025 parhaat väitöskirjat valitsi Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Anne Portaankorva tiedekuntien valitsemien ehdokkaiden joukosta. Kunkin palkinnon suuruus on 4 000 euroa.
Filosofian tohtori Solja Säteen matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa väitöskirjassa kehitettiin uusia menetelmiä ja parannettiin näin kemiallisten rikosteknisten tutkimusten luotettavuutta. Solja Säteen väitöskirjalla on merkittävä vaikutus kemialliselle rikosteknologialle, jonka avulla vahvistetaan kansainvälistä turvallisuutta ja edistetään kemiallisten aseiden riisuntaa.
Filosofian tohtori Simon Anderssonin bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja keskittyy kudosten toimintakykyä ylläpitäviin kantasoluihin.
Tutkimuksessa osoitettiin, että kantasolujen soluelinten ikä vaikuttaa niiden toimintaan tavalla, joka muuttaa solun aineenvaihduntaa. Nämä aineenvaihdunnan muutokset puolestaan ohjaavat kantasolujen erilaistumista ja vaikuttavat kudoksen uusiutumiseen.
Työ avaa uusia näkökulmia kudosten uusiutumisen ja ikääntymisen biologiseen ymmärtämiseen. Samalla se luo edellytyksiä esimerkiksi kudosten toimintakykyä ylläpitävien ja kemoterapian haittavaikutuksia lievittävien hoitostrategioiden kehittämiselle.
Filosofian tohtori Bonnie Nilhamn‑Kuosmasen humanistisessa tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja tarkastelee, mitä kipsi‑ ja kalkkipohjaisten astioiden valmistus, käyttö ja häviäminen kertovat varhaisten neoliittisten yhteisöjen teknologisista, taloudellisista ja sosiaalisista valinnoista Länsi‑Aasiassa.
Tutkimus tuo ainutlaatuisen aineiston laajasti saavutettavaksi kansainväliselle tutkimusyhteisölle. Samalla väitöskirja edistää yhteisen kulttuuriperintömme säilyttämistä ja ymmärtämistä tilanteessa, jossa alkuperäiset arkeologiset aineistot Syyriassa ovat jo tuhoutuneet ja saavuttamattomissa konfliktien ja ryöstelyn seurauksena.
Lääketieteen tohtori Joona Sarkkisen lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja avaa uusia näkökulmia MS-taudin ja muiden neurologisten autoimmuunisairauksien syntymekanismeihin tutkimalla syvien kaulan imusolmukkeiden itukeskusreaktioita ja niiden solutason muutoksia.
Työn tulokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia diagnostiikkaan ja hoidon kehittämiseen sekä syventävät ymmärrystä MS-taudin synnystä.
