Teksti Kemia-lehti
Talousvesiverkostojen vanhetessa ja laajentuessa on tarve löytää tehokkaita menetelmiä veden laadun tarkkailuun. Jenni Ikonen tutki väitöskirjassaan talousveden fysikaalis-kemiallisia ja optisia mittausmenetelmiä.
Jenni Ikonen tutki ympäristötieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan vaihtoehtoisia menetelmiä talousveden mikrobiologisen laadun tarkkailuun. Tutkimuksen mukaan fysikaalis-kemiallisia ja optisia monitorointimenetelmiä, kuten sähkönjohtavuutta, sameutta, partikkelien kokonaislukumäärää ja ATP:n mittausta voidaan käyttää vaihtoehtoisina mittausmenetelminä talousveden mikrobiologisen laadun tarkkailussa.
Ikosen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Kuopiossa 16. toukokuuta.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe ja miksi se on tärkeä?
Tutkimukseni aihe oli selvittää miten erilaiset fysikaalis-kemialliset ja optiset mittausmenetelmät kuvaavat talousveden mikrobiologista laatua.
Vesivarojen jatkuva heikkeneminen, niiden kasvava käyttö ja ilmastonmuutoksen voimistuminen luovat haasteita jäljellä olevien vesivarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Uusien patogeenien ja mikrobiologisten uhkien ilmaantuminen vaikuttaa talousveden mikrobiologiseen laatuun ja tuo uusia haasteita veden laadun turvaamiselle.
Vesivarojen jatkuva heikkeneminen ja talousvesiverkoston vanheneminen luo uusia haasteita.
Talousvesiverkostojen vanhetessa ja laajentuessa tarve tehokkaille mittausmenetelmille verkosto-olosuhteissa kasvaa. Veden likaantuminen talousvesiverkostossa voi johtua esimerkiksi putkirikoista, biofilmien irtoamisesta verkostohuuhtelun jälkeen verkostoon tai esimerkiksi putkistossa olevien venttiilien avaamisesta.
Myös muualla vesihuollossa, kuten raakavesilähteissä, tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaisia ja tehokkaampia mittausmenetelmiä.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Tutkimukseni mukaan fysikaalis-kemiallisia ja optisia monitorointimenetelmiä, kuten sähkönjohtavuutta, sameutta, partikkelien kokonaislukumäärää ja ATP:n mittausta, voidaan käyttää vaihtoehtoisina mittausmenetelminä talousveden mikrobiologisen laadun tarkkailussa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että nämä tekniikat ovat kehittyneitä, mutta perinteiset maljaviljelytekniikat ovat vielä mittausherkkyydessään parempia.
Verkosto-olosuhteissa fysikaalis-kemiallisia ja optisia monitorointimenetelmiä voidaan käyttää veden laadun tarkkailuun, koska vedessä on likaantumistilanteen sattuessa muutakin epäpuhtautta kuin pelkkiä mikrobeja.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää?
Talousvesilaitosten riskinhallintastrategioita tulisi päivittää säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa hyvälaatuinen talousvesi vesijohtoverkostossa. Oikein sijoitettuina online-mittarit voivat olla hyödyllisiä työkaluja mahdollisten talousveden likaantumistilanteiden havaitsemiseen sekä raakavesilähteessä että verkostossa.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tässä työssä tutkittiin vaihtoehtoisia monitorointimenetelmiä talousveden mikrobiologisen laadun seurantaan. Kokeita tehtiin laboratoriossa, pilot-verkostovesijärjestelmässä, talousvesinäytteillä sekä monitoroimalla raakaveden laatua.
Tutkimusaineisto tuotettiin seuraavissa projekteissa: Vesikko; Vesi- ja energiaverkostojen hallinnan kehittäminen (3150/31/05); Sävel; Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen hallinta (968/31/08); Sipo; Pohjavesien turvaaminen reaaliaikaisella hallinnalla (ESAELY/395/2018). Tutkimus on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vesimikrobiologian laboratoriossa.
FM Jenni Ikosen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Physico-chemical and optical real-time monitoring expressing microbial drinking water quality (Talousveden mikrobiologisen laadun kuvaus fysikaalis-kemiallisilla ja optisilla mittausmenetelmillä monitoroimalla) tarkastettiin luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella 16.5.2025. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anna Mikola, Aalto-yliopisto ja kustoksena johtava tutkija Ilkka Miettinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto.
Lähde: Itä-Suomen yliopisto
Lue myös:
Juho Uzkurt Kaljunen: Tekniikan ja etiikan yhdistelmä innostaa
