Teksti Marja Ollakka, kuvat Susan Heikkinen ja Linda Tammisto
”Olipa PISA-tuloksissa ongelmia tai ei, meidän pitää yliopistossa katsoa peiliin ja kehittää omaa toimintaamme aina yhä paremmaksi”, sanoo varajohtaja Markus Metsälä Helsingin yliopiston kemian osastolta.
PISA-tulosten mukaan koululaisten osaaminen on heikentynyt Suomessa ja lähes kaikissa muissakin OECD-maissa. Opetusministeriö on esittänyt, että tilanteen parantamiseksi kaikkien tahojen on selvitettävä, miten ne voivat tukea paremmin koululaisten oppimista ja uskoa tulevaisuuteen.
Helsingin yliopiston kemian osastolla on lähdetty jo muuttamaan tulevaisuutta. Kemian opiskelijoilla on ollut perinteisesti suuri keskeyttämisprosentti, mutta nyt hakijoiden kiinnostusta ja opiskelijoiden opiskelumotivaatiota yritetään lisätä monin tavoin, kertoo osaston opetuksesta vastaava varajohtaja ja kemian kandiohjelman johtaja Markus Metsälä.
Kemian osasto on päättänyt katsoa peiliin ja muuttaa brändiänsä käytännönläheisemmäksi ja konkreettisemmaksi. Tuloksiakin alkaa vähitellen näkyä: kemian hakijamäärät ovat nousseet parin viime vuoden aikana.
Jos hakijoiden osaaminen on heikompaa, miten sen vaikuttaa yliopisto-opetukseen?
”Peruskoulussa ja lukiossa kerrytetty luonnontieteellisten aineiden osaaminen on yliopistolle erittäin tärkeää. Heikentyneet PISA-tulokset huolestuttavat luonnollisesti meitä myös yliopiston puolella.
Opetuksemme lähtee oletuksesta, että kemian perusteet ja tietyt matemaattiset taidot ovat hallussa yliopistoon tultaessa.
Kun aloittavien opiskelijoiden taidot matematiikassa ja luonnontieteissä heikkenevät, me joudumme paikkaamaan tätä tietovajetta etenkin ensimmäisen vuoden opetuksessamme.
Mutta toisaalta haluan huomauttaa, että media tuntuu välillä luovan liiankin synkän kuvan Suomen nuorison osaamisesta heikentyneiden PISA-tulosten perusteella.
Vaikka keskimääräinen osaaminen on heikentynyt, Suomessa on silti paljon fiksuja ja osaavia nuoria, jotka oikein motivoituneina pystyvät kehittymään kemian ja muiden alojen asiantuntijoiksi.
Luonnontieteistä kiinnostuneita nuoria tulee aivan varmasti aina olemaan, kiinnostus luontoa ja sitä ohjaavia lakeja kohtaan on meihin ihmisiin jollain tapaa sisään rakennettu.
Meidän kemistien haasteena on yrittää vakuuttaa heidät siitä, että nimenomaan kemian opinnot mahdollistavat monipuolisen ja kiehtovan sukelluksen näihin luonnon mysteereihin.”
”Tarvitsemme lisää voimakkaasti kiinnostuneita hakijoita, jotta saisimme alalle hakupainetta ja enemmän motivoituneita fukseja.”
Mikä on suurin haaste kemian yliopisto-opetuksessa?
”Meillä aloittaa kemian opinnoissa vuosittain noin 60–70 uutta opiskelijaa. Suurin haasteemme on, että ensimmäisten vuosien jälkeen noin kolmasosa fukseista jättää kemian opinnot kesken ja vaihtaa muun tyyppiseen koulutukseen. Se on aivan liikaa!
Näistä keskeyttäneistä merkittävä osa on opiskelijoita, jotka eivät ole edes kunnolla saaneet opintojaan alkuun, eli opintopistekertymä on hyvin vaatimaton.
Meillä onkin yliopistossa peiliin katsomisen paikka: mitä voimme tehdä paremmin tai toisin, että hakijat ja opiskelijat ymmärtävät kemian olevan tärkeä osa globaalien ongelmien ratkaisua.
Tarvitsemme lisää luonnontieteistä voimakkaasti kiinnostuneita hakijoita, jotta saisimme alalle hakupainetta ja sitä kautta enemmän motivoituneita fukseja.
Olen täysin vakuuttunut, että nykynuorista löytyisi paljonkin potentiaalisia kemian opiskelijoita, jos me vain osaisimme vakuuttaa heidät kemian opintojen kiinnostavuudesta ja hyödyllisyydestä – niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.”
Mitä teette, jotta opiskelijat saadaan kiinnostumaan ja jatkamaan?
”Haaste ei ole uusi. Siihen on yritetty keksiä ratkaisuja jo vuosikymmeniä. Panostamme sen ratkaisuun kuitenkin voimakkaasti tällä hetkellä.
Olemme parhaillamme kehittämässä kemian osaston brändiä ratkaisukeskeisemmäksi.
Haluamme esimerkiksi kertoa konkreettisemmin, mihin suurempiin ratkaisuihin käynnissä olevat eri alojen tutkimuksemme tähtäävät.
Meidän mielestämme nimenomaan kemia on se tieteenala, joka luo uusia ratkaisuja maailman suurimpiin kestävyysongelmiin.
Olemme jo muutaman vuoden panostaneet myös entistä enemmän osaston yhteisiin tapahtumiin, joissa opiskelijat tapaavat esimerkiksi eri aloilla menestyneitä alumneja. Lisäksi olemme kehittäneet opetussuunnitelmaamme opiskelijaystävällisempään ja tehokkaampaan suuntaan.”
Lue myös: Opiskelijakirjeenvaihtaja: Harva meistä selviäisi urakastaan yksin
Mikä erityisesti voisi kiinnostaa nykynuoria kemiassa?
”Lukiossa kemian monipuolisuus ei ehkä tule täysimääräisesti ilmi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on edustettuna laaja kirjo kemian eri osa-alueita, joihin opiskelijat voivat erikoistua perusopintojensa jälkeen.
Opiskelija voi paneutua esimerkiksi uusien mikroelektroniikan materiaalien kehittämiseen, uusien radiolääkeaineiden syntetiikkaan, vaativien analyysimenetelmien sovelluksiin, tehokkaampien katalyyttien kehitykseen, biomateriaaleihin tai ilmakehän kemian tutkimukseen.
Yksi kemian opintojen erikoispiirteistä on laboratoriotöiden suuri painotus opinnoissa.
Mutta vaikka laboratoriotyö ei osoittautuisikaan kauhean mieluisaksi, ei hätää. Laskennallinen kemia on muodostunut tärkeäksi kemian osa-alueeksi ja halutessaan opiskelija voi erikoistua puhtaasti tietokoneilla tehtävään kemiaan.”
Lue lisää: Helsingin yliopiston kemian osasto
Millaisia opiskelijoita haluat kannustaa opiskelemaan kemiaa?
”Kemian opinnot sopivat kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Lukion lyhyt matematiikan oppimäärä riittää hyvin taustaksi, mutta myös matemaattisesti suuntautuneille riittää meillä haasteita ja kiinnostuksen aiheita.
Kemia on paitsi jännittävää, se mahdollistaa myös hyvän työuran. Työssä voi olla mukana luomassa ratkaisuja moniin maailman suurimpiin ongelmiin, oli kyse sitten terveydenhuollosta, energiasta, ilmastonmuutoksesta tai vaikkapa puhtaasta vedestä.”
Lue lisää: Korkeakoulujen yhteishaku 2024
Helsingin yliopistossa on myös luonnontieteiden monialainen, kansainvälinen kanditutkinto Bachelor’s programme in Science. Ketkä siihen hakevat?
”BSc in Science -ohjelman opiskelijoista on tällä hetkellä noin 40 prosenttia suomalaisia, 30 prosenttia muita EU-kansalaisia ja 30 prosenttia EU:n ulkopuolelta. Ohjelma on vielä melko uusi, joten on hyvin vaikea vertailla mahdollisia eroja opiskelijoiden taustatiedoissa tai opintomenestyksessä.
BSc-opiskelijat etenevät opinnoissaan keskimäärin jonkin verran nopeammin kuin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kotimaisten ohjelmien opiskelijat. Tähän voi olla useita syitä, esimerkiksi ulkomaisten BSc-opiskelijoiden vähäisempi työssäkäynti opintojen ohella.
Opettajat ovat huomanneet, että kansainväliset opiskelijat tuntuvat olevan innokkaampia antamaan palautetta opinnoista ja ylipäänsä keskustelemaan oppimisestaan ja kehittymisestään.
Monenlaisia opiskelijoita mahtuu tähänkin ohjelmaan. Konsepti on osoittautunut hyvin toimivaksi ja on piristänyt Kumpulan kampuksen toimintaympäristöä.”
Lue lisää: Bachelor’s programme in Science -koulutusohjelma
Mitä uutta opiskelijoille suunniteltu lähitulevaisuudessa?
”Helsingin yliopiston kemian osasto tulee osallistumaan vuonna 2025 aloittavaan kansainväliseen UnaEuropa BSc in Sustainability -kandiohjelmaan kestävän kemian opintosuunnan vastuutahona.
Nämä molemmat kansainväliset ohjelmat ovat yksi osa kemian opetuksen uudistumista ja katsomista tulevaisuuteen. Haluamme kaikessa opetuksessamme vahvistaa käsitystä siitä, että kemia luo kestävän kehityksen ratkaisuja.”
Lue myös: Professori Maija Aksela: Taitaville kemian opettajille on kysyntää
