Teksti Kalevi Rantanen, kuvat Bayer ja Getty Images
Suomalaistutkija valitsi 1960-luvulla Yhdysvaltojen avaruusohjelman sijasta kotimaisen hormonitutkimuksen. Ehkä siksi Suomessa toimii nykyäänkin huippumenestyvä hormonikierukkatehdas.
Hormonikierukka kuuluu maailman merkittävimpiin keksintöihin. Sen tarina kytkeytyy tiiviisti Suomeen ja erityisesti yhteen suomalaiseen, Tapani Luukkaiseen (1929–2015).
Luukkainen kouluttautui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1950-luvun lopulla. Lääkekemian laitoksella hän perehtyi erityisesti munasarjoista ja kiveksistä erittyvien hormonien tutkimukseen. 1960-luvun alussa hän siirtyi jatkokoulutukseen Yhdysvaltoihin, Rockefellerin yliopistoon, missä hän kehitti uutta tekniikkaa steroidihormonien analyysia varten.
Kehitystyön tulokset kiinnostivat myös avaruushallintovirasto Nasaa. Luukkaiselle tarjottiin tutkijanpaikkaa Apollo-ohjelmassa, joka myöhemmin johti ensimmäiseen kuulentoon. Luukkainen päätti kuitenkin palata jatkamaan steroidihormonien tutkimusta Suomeen. Luukkaisen johtamasta työstä syntyi vuonna 1990 hormonikierukka, jota Bayerin Turun tehdas nykyään valmistaa kauppanimellä Mirena.
Kahden ehkäisymenetelmän yhdistelmä
Professori Tapani Luukkaisen rooli hormonikierukan kehitystarinassa tunnustetaan kiistattomasti. Oli todellinen innovaatio yhdistää perinteinen hormonaalinen ehkäisy kohdunsisäiseen ehkäisyyn. Luukkaisen monitieteellisen ajattelun sanotaan vaikuttaneen keksinnön taustalla. Hän oli perehtynyt biolääketieteeseen ja gynekologiseen endokrinologiaan sekä myös käytännön perhesuunnitteluun.
Hormoniehkäisyyn oli aikaisemmin kehitetty e-pilleri ja kohdunsisäiseen ehkäisyyn kuparikierukka.
Kuparikierukoiden valmistuksessa voimansa yhdistivät maailman puhtainta kuparia tuottanut Outokumpu ja lääketehdas Leiras. Ensimmäiset kuparikierukat tulivat myyntiin Suomessa 1978. Kuparikierukka vapauttaa kuparia, mikä heikentää siittiöiden toimintaa siten, etteivät ne pysty hedelmöittämään munasolua.
Pillerillä ja kuparikierukalla oli rajoituksia, joiden takia rinnalle haluttiin lisää vaihtoehtoja. Kuparikierukalla on taipumus toisinaan irtautua kohdusta. Kierukka, joka vapauttaa keltarauhashormonia, pysyy paremmin paikoillaan. Kohdunsuun erittämä lima paksuuntuu, jolloin siittiöiden pääsy kohtuun vaikeutuu. Korkeat paikalliset hormonipitoisuudet ehkäisevät hedelmöityksen.
Polymeeristä tärkeä apuri
Idean kehittäminen toimivaksi tuotteeksi vaati paljon tutkimustyötä. Kierukan oli pystyttävä vapauttamaan hormonia hallitusti. Luukkaisen ryhmä teki vuonna 1977 pilottitutkimuksen, jossa käytettiin polydimetyylisiloksaani (PDMS) -nimistä polymeeriä hormonisäiliön materiaalina.
Ensimmäiset kliiniset tutkimukset alkoivat vuonna 1985. Ehkäisyvaikutuksen lisäksi tutkijat havaitsivat hormonikierukalla lisäetuja, kuten runsaiden kuukautisvuotojen sekä kuukautiskipujen väheneminen. Tuote oli ensimmäinen keltarauhashormoni levonorgestreeliä vapauttava ehkäisin.
Leiras sai myyntiluvan hormonikierukalle vuonna 1990. Leiraksen kanssa jo ennestään yhteistyötä tehnyt saksalainen lääkeyhtiö Schering kiinnostui hormonikierukasta niin paljon, että se osti koko Leiraksen vuonna 1996. Ja kymmenen vuotta myöhemmin Bayer osti Scheringin.
”Hormonikierukka oli viime vuonna Bayer-konsernin kolmanneksi myydyin reseptivalmiste, Myynnin arvo oli lähes 1,3 miljardia euroa.”
Turussa hormonikierukan erityisosaamista
Kierukasta tuli kansainvälinen menestystarina. Bayerilla on kehitetty siitä erilaisia versioita, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi käyttöajaltaan, hormonimäärältään ja kooltaan.
Hormonikierukka oli viime vuonna Bayer-konsernin kolmanneksi myydyin reseptivalmiste, jonka myynti oli peräti 1,277 miljardia euroa. Kaikkiaan hormonikierukoita on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta.
Hormonikierukoita valmistetaan edelleen Turussa, ja Turun tehdas on Bayerin suurin lääketehdas Saksan ulkopuolella.
Bayer Nordicin viestinnästä kerrotaan, että yrityksessä Suomi nähdään hyvänä paikkana toimia.
Suomen vahvuuksia ovat pitkät perinteet huippututkimuksessa, korkea koulutustaso ja täältä löytyvä erityisosaaminen. Tuotantoprosessi vaatii erityistä osaamista ja on edellyttänyt laitteiden kehittämistä erityisesti tähän tarkoitukseen.
Myös ympäröivällä yhteiskunnalla on merkitystä. Ennustettava, vakaa ja tutkimusystävällinen toimintaympäristö tekee Suomesta hyvän paikan kansainväliselle lääkeyhtiölle.
Ehkäisyä myös vähävaraisille
Bayer rakentaa parhaillaan Costa Ricaan sisartehdasta Turun tuotantolaitokselle. Samaan aikaan Turkuun investoidaan 250 miljoonaa euroa olemassa olevan tehtaan modernisointiin ja uuden rakentamiseen.
Polymeeripohjaisen lääkeannosteluteknologian ja ehkäisyn osaamiskeskuksena Turun tehdas on myös tärkeässä roolissa yrityksen vastuullisuusajattelussa. Bayer on tukenut perhesuunnittelua yli 50 vuoden ajan yli 130 maassa. Yritys on sitoutunut takaamaan matalan ja keskitulon maissa 100 miljoonalle naiselle pääsyn nykyaikaisen ehkäisyn piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Investoiminen Suomen hormonikierukkaosaamiseen jatkaa saksalaisjätin kansainvälisen rahoituksen perinnettä. Tapani Luukkainen hankki vuodesta 1970 lähtien kaiken rahoituksen Mirenaan johtaneisiin tutkimuksiinsa ulkomailta.
Lähteitä:
Pekka Lähteenmäki: Tapani Luukkainen, aikakauskirja Duodecim, 1992; Gemzell-Danielsson et alia: Thirty years of Mirena: A story of innovation and change in women’s healthcare, 2021; Olavi Ylikorkala: Tapani Luukkainen, Academia Scientiarum Fennica, 2015; viestintäjohtaja Anna Försti-Smith, Bayer.
Hormonikierukan vuosia:
- 1909 Lääkäri Richard Richterin kierukkakokeilut Saksassa
- 1978 Leiraksen Nova-T-kuparikierukka myyntiin Suomessa
- 1990 Leiraksen hormonikierukka Levonova, myöhemmin nimeltään Mirena, myyntiin kuluttajille
- 1996 Schering osti Leiraksen
- 2006 Bayer osti Scheringin
- 2001 Mirenasta Suomen lääketeollisuuden suurin yksittäinen vientituote
- 2016 Turkulaisten kierukoiden myynti ylitti miljardin euron rajan
- 2017 Suomalainen insinöörityöpalkinto hormonikierukkaperheelle
- 2020 Bayer ilmoitti investoinneista Turkuun
- 2021 Bayer ilmoitti jälleen investoinneista Turun tehtaaseen
