Teksti Marja Ollakka, kuvat Itä-Suomen yliopisto
Ilakya Selvarajan, 35, tutki väitöksessään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Hän muistuttaa, että sairauksiin liittyvien geneettisten varianttien toiminnallisten vaikutusten ymmärtäminen auttaa paljastamaan myös biologisten sairauksien syitä.
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Tutkin väitöstyössäni, miten geneettiset variantit ei-koodaavissa säätelyalueissa eri solutyypeissä vaikuttavat sepelvaltimotaudin riskiin. Vaikka laajoissa genomin assosiaatiotutkimuksissa (GWAS) on löydetty monia sepelvaltimotautiin liittyviä geneettisiä alueita, näiden varianttien tarkat vaikutukset ovat edelleen epäselviä.
Keskityin sepelvaltimotautiin liittyviin variantteihin maksasolujen, endoteelisolujen ja sileiden lihassolujen säätelyalueilla. Tämä tutkimus korostaa GWAS-aineiston ja funktionaalisen genomiikan yhdistämisen arvoa sepelvaltimotaudin solutyyppikohtaisten mekanismien paljastamiseksi.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Biologisten sairauksien syiden ymmärtämisen avain on sairauteen liittyvien geneettisten varianttien toiminnallisten vaikutusten selvittäminen. Tämä tieto voi auttaa tunnistamaan yksilöitä, joilla on korkea riski sairastua, ja se voi myös ohjata uusien hoitojen kehittämistä. Tällaiset tutkimukset tarjoavat tärkeitä näkemyksiä sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin, geneettisistä ja toiminnallisista mekanismeista.
”Seuraavaksi haluan harjoitella ohjaustaitojani mentorina ja opastaa aloittelevia tutkijoita.”
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Väitöskirjan valmiiksi saattaminen oli merkittävä hetki myös henkilökohtaisesti. Väitöstyö opetti, kuinka kohdata haasteita, voittaa vastoinkäymisiä ja keskittyä pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Prosessi lisäsi itseluottamustani, sillä se osoitti, että pystyn ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ja tekemään arvokkaita panoksia omalla alallani.
Toivon, että matkani voi inspiroida myös muita seuraamaan omia intohimojaan akateemisella tiellään, sitoutumaan tavoitteisiinsa ja uskomaan kykyynsä tehdä merkittäviä muutoksia.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Seuraavat uratavoitteeni liittyvät väitöskirjan jälkeiseen tutkimuspaikkaan. Tämä rooli antaa minulle mahdollisuuden harjoitella ohjaustaitojani mentorina ja opastaa aloittelevia tutkijoita. Koska olen hiljattain suorittanut tohtorintutkinnon, ymmärrän hyvin ne haasteet, joita tohtoriopiskelijat kohtaavat, ja miten heitä voi parhaiten tukea. Pyrin kehittämään edelleen tutkimukseen liittyviä johtamis- ja neuvontataitojani.
Mikä toimii parhaiten työsi vastavoimana – miten tyhjennät pääsi tutkimuksesta?
Ajan viettäminen perheeni, erityisesti tyttäreni, kanssa on paras tapa nollata ajatukseni tutkimuksesta. Hänen kanssaan oleminen antaa uutta näkökulmaa ja muistuttaa siitä, mikä on todella tärkeää. Olipa kyse leikkimisestä, lukemisesta tai yksinkertaisten hetkien viettämisestä, se tarjoaa virkistävän vastapainon tutkimustyölle.
Xboxin pelaaminen on toinen tapani rentoutua. Se on hauska tapa irrottautua hetkeksi ja ladata akkuja, jotta voin palata töihin uusin voimin.
Ilakya Selvarajanin väitös Cell type specific genetic regulatory mechanisms in human coronary artery disease tarkistettiin 12.9.2024 Itä-Suomen yliopistossa. Opponenttina toimi apulaisprofessori Helena Kilpinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Minna Kaikkonen-Määttä Itä-Suomen yliopistosta.
Lue lisää:
Ilakya Selvarajan Orcid-tietokannassa
Mies, joka kehitti lääkkeen eturauhassyöpään: ”Jatkuvaa salapoliisityötä”
Laboratorio mahtuu vaikka sairaanhoitajan taskuun – yrittäjät tutustuivat yliopistossa
Nanosellua jääkaapissa ja uusia yhteistyökuvioita elokuvajuhlilla
