Väitös: Ennenaikaiseen siemensyöksyyn apua vaikuttamalla hermostoon

Teksti Kemia-lehti, kuva Mari Pyykkönen

Ennenaikainen siemensyöksy on miesten yleisin seksuaalihäiriö, mutta siihen on vain vähän hoitoja. Jyrki Lehtimäen tutkimustulokset viittaavat siihen, että siemensyöksyä voidaan hidastaa vaikuttamalla tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen.

Jyrki Lehtimäen väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.

Siemensyöksy eli ejakulaatio on hermostossa tapahtuva, tarkasti ohjattu fysiologinen prosessi, joka johtaa siemennesteen purkautumiseen seksuaalisen huipentuman aikana. Ejakulaation yleisin häiriö on ennenaikainen siemensyöksy, joka on myös yleisin seksuaalinen toimintahäiriö miehillä. 

Häiriön esiintyvyysaste voi olla jopa 30 prosenttia, eikä se juurikaan riipu miehen iästä.

”Ennenaikaisesta siemensyöksystä on merkittävää haittaa seksielämälle ja parisuhteille. Sen on todettu aiheuttavan ahdistusta, pelkoa, masennusta ja seksin välttelyä. Kun kyse on näin mittavasta ongelmasta, on hämmästyttävää, että markkinoilla on tällä hetkellä vain kaksi ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon rekisteröityä lääkettä”, Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jyrki Lehtimäki toteaa.

Sympaattisen hermoston aktiivisuus vaikuttaa

Ennenaikaiseen siemensyöksyyn vaikuttavat psykologiset, parisuhteeseen liittyvät, kulttuuriset ja biologiset tekijät.

Kliiniset tutkimukset viittaavat, että elinikäinen ennenaikainen siemensyöksy voisi liittyä myös sympaattisen hermoston lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Tietyillä α2-adrenergisilla reseptoreilla on keskeinen rooli sympaattisen hermoston aktiivisuuden säätelyssä sekä ääreis- että keskushermostossa.

Yhdisteet, jotka aktivoivat α2-adrenergisia reseptoreita, vähentävät sympaattista tonusta. Näitä yhdisteitä käytetään esimerkiksi tehohoitorauhoitteena sekä eläinten eroahdistuksen ja pelkotilojen hoitoon.

Tämä rohkaisi tutkijoita tutkimaan α2-adrenoreseptorien agonistien – deksmedetomidiinin, fadolmidinin ja tasipimidiinin – roolia myös ejakulaation säätelyssä ja arvioimaan, voisiko niitä hyödyntää ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa.

”Havaintomme viittaavat siihen, että keskushermostossa vaikuttavat α2-adrenoreseptorien agonistit voivat hidastaa siemensyöksyä vaikuttamatta muuhun seksuaaliseen käyttäytymiseen. Ovatko nämä urosrotilla havaitut vaikutukset siirrettävissä suoraan miehiin, voidaan määrittää vain kliinisten tutkimusten avulla”, Lehtimäki sanoo.

Vain vähän hoitovaihtoehtoja

Ejakulaatiota säätelevät sekä ääreishermosto että keskushermosto sympaattisten, parasympaattisten ja somaattisten hermojen välityksellä.

Ennenaikaiseen siemensyöksyn hoitoon on tarjolla vain rajoitetusti hoitovaihtoehtoja. Dapoksetiini, nopeasti vaikuttava selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä, on ensimmäinen tähän indikaatioon rekisteröity lääke. 

Toinen hyväksytty lääke on paikallisesti penikseen annosteltava puudute, prilokaiini/lidokaiinisuihke. Muita lääkkeitä häiriöön on käytetty vain kokeellisesti.

 

Jyrki Lehtimäen väitöskirja Premature Ejaculation – Potential Rolealpha2-Adrenoceptor Agonists For Symptomatic Treatment. Studies of dexmedetomidine, fadolmidine and tasipimidine tarkistettiin Turun yliopistossa 26.4.2024. Vastaväittäjänä toimi professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ullamari Pesonen Turun yliopistosta. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.

Lue myös:

Mies, joka kehitti lääkkeen eturauhassyöpään: ”Jatkuvaa salapoliisityötä”

Suomalaisen ehkäisyvälineen menestystarina: yli 70 miljoonaa myytyä hormonikierukkaa

E-pillerin isä: tulevaisuudessa seksiä harrastetaan vain nautinnon vuoksi

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä