Teksti Kemia-lehti
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa etsitään vaihtoehtoisia harvinaisten maametallien lähteitä, keskittyen alihyödynnettyihin sekundäärisiin lähteisiin.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä lisäävät harvinaisten maametallien (REE) kysyntää. Jo pelkästään sähköautojen yleistyminen on nostanut kysynnän jyrkkään nousuun. REE-metallit ovat kriittisiä raaka-aineita, joita käytetään muun muassa uusiutuvassa energiassa, elektroniikassa ja puolustusteknologiassa.
” Perinteinen louhinta ei yksin riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. ”
Euroopan unioni tavoittelee 25 prosentin kierrätysastetta kaikille kriittisille raaka-aineille vuoteen 2030 mennessä. REE-metallien kierrätysaste on tällä hetkellä vain noin prosentin verran.
”Perinteinen louhinta ei yksin riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Siksi meidän pitää tunnistaa uusia, aiemmin hyödyntämättömiä lähteitä”, sanoo Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Siiri Perämäki.
”Kierrätyspotentiaalin ymmärtäminen on keskeistä, jotta EU voi vähentää riippuvuuttaan neitseellisistä raaka-aineista ja saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa.”
Kestävää ja turvallista raaka-ainesaantia
Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen REEVIVE-hanke kartoittaa, mistä muualta kuin maaperästä louhimalla harvinaisia maametalleja voisi tulevaisuudessa ottaa talteen. Lisäksi tutkijat arvioivat talteenoton ympäristövaikutuksia ja taloudellista kannattavuutta.
”Selvitämme, mistä REE-metalleja voisi realistisesti saada ja millaisin menetelmin niiden talteenotto olisi sekä teknisesti toteuttamiskelpoista, taloudellisesti kannattavaa että ympäristön kannalta järkevää”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Emilia Suomalainen.
”Näin tarjoamme päätöksenteolle tietoa, joka tukee kestävää ja turvallista raaka-ainesaantia.”
Jyväskylän yliopisto tulee hankkeessa kehittämään ja pilotoimaan hydrometallurgisia menetelmiä, joilla harvinaiset maametallit saadaan talteen jätteistä tai sivuvirroista.
”Työssä tullaan hyödyntämään kemian laitoksen pilot-laboratoriota, jossa voidaan tehdä talteenottoprosessin optimointia suuremmassa mittakaavassa”, selventää Perämäki.
Kaksivuotinen REEVIVE hanke alkoi 1.2.2026. Business Finland rahoittaa hanketta 616 223 eurolla. Lisäksi hanke saa 78 000 euroa yritysrahoitusta.
