Työturvallisuudessa ”inhimillinen tekijä” ei ole riski vaan vahvuus

Teksti Marja Ollakka, kuvat Nina Karlsson 

Usein työtapaturman syyksi väitetään ihmisen virhettä. Tutkimusprofessori Anna-Maria Teperin mielestä ihmisen toiminta pitää nähdä myönteisenä voimana. Tuore tutkimus tuotti uutta tietoa kemianteollisuuden turvallisuuden ennakoivaan hallintaan. Se soveltaa muun muassa systeemiälyn näkökulmia.

Turvallisuutta ei pitäisi lähestyä vain virheistä oppimalla, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi.

Sanaton yhteys, pohtiminen ja heittäytyvä osallistuminen ovat esimerkkejä inhimillisestä toiminnasta, joilla on iso merkitys myös työturvallisuuden kehittämisessä.

Systeemiälykäs organisaatio ottaa huomioon niin yksittäisen ihmisen kuin tekniset ratkaisutkin.

”Työturvallisuuspuheessa inhimilliset tekijät liitetään usein inhimillisiin virheisiin, vaikka ihmisen toiminta pitäisi nähdä myönteisenä, turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Inhimillinen virhe ei voi olla tutkinnan johtopäätös, vaan sen lähtöpiste”, sanoo tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta.

Työturvallisuuden kehittämisessä onkin hänen mielestään tärkeää ottaa huomioon ihmisten toiminta osana systeemiä – erityisesti teknologiapainotteisilla aloilla, kuten kemianteollisuudessa.

”Työturvallisuus syntyy ihmisten, ryhmien, työn, teknisten ratkaisujen ja organisaation toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta”, Teperi sanoo.

Työturvallisuuden mittaamisessa kannattaa Teperin mukaan käyttää perinteisten mittareiden rinnalla enemmän ennakoivia mittareita. Niiden avulla voi saada tietoa tulevasta turvallisuusriskistä riittävän ajoissa.

”Turvallisuutta tulisi lähestyä ennakoivasti, ei pelkästään virheistä oppimalla”, Teperi korostaa.

Lähtökohdaksi yhteinen oppiminen

Työturvallisuutta pystytään parantamaan, kun huomioidaan ihmisten toiminnassa piilevät onnistumistekijät.

”Työpaikat tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä aiheesta, käytännön keinoja sekä yhteistä oppimista”, Anna-Maria Teperi sanoo. 

Oppia on nyt saatavilla. Työturvallisuuslaitos on julkaissut maksuttoman Onnistu turvallisuudessa -verkko-oppimateriaalin työturvallisuuden ennakoivaan kehittämiseen. 

Opas on kehitetty Systeemiälykäs ihmisten toiminta kemianteollisuuden turvallisuuden edistämisessä -tutkimuksen perusteella. Siihen hankittiin tutkimusaineistoa neljästä kemianteollisuuden yrityksestä.  Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos, Riscon Oy ja Aalto-yliopisto.

Lue lisää: Onnistu turvallisuudessa -oppimateriaali

”Inhimillinen virhe ei voi olla tutkinnan johtopäätös, vaan sen lähtöpiste.”

Systeemiälyn avainsanoja. Lähde: Aalto-yliopisto ja Topaasia.

Systeemiäly on kokonaisuuksissa onnistumista

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kemianteollisuuden turvallisuuden ennakoivaan hallintaan soveltamalla inhimillisten tekijöiden ja systeemiälyn näkökulmia.

Systeemiälyllä tarkoitetaan älykästä ja rakentavaa toimintaa systeemin sisällä, onnistumista kokonaisuuksissa. Tutkimushankkeessa hyödynnettiin systeemiälyn näkökulmaa syventämään ymmärrystä siitä, miten ihmiset työyhteisönsä osana rakentavat turvallisuutta.

Systeemiälyn käsitteen loivat 2000-luvun alussa Aalto-yliopiston professorit Raimo P. Hämäläinen ja Esa Saarinen.

Systeemiälykäs ihminen tai yhteisö ”kykenee toimimaan järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Kokonaisuus muovaa häntä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta – usein intuitiivisesti, vaistomaisesti, tiedostamatta mutta tavalla, jota on olennaisen tärkeä ymmärtää.”

Kumi- ja muoviteollisuudessa eniten tapaturmia

Suomessa ei ole ollut viime vuosina merkittäviä tai poikkeavan suuria kemianteollisuuden onnettomuuksia. Kemianteollisuuden toimialojen tapaturmataajuudessa on kuitenkin melko suuret erot.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden alan tapaturmataajuus (14,9 vuonna 2022) on paljon koko teollisuuden lukua (25,4) pienempi, kun taas kumi- ja muoviteollisuuden tapaturmataajuus (35,4) ylittää selvästi koko teollisuuden lukeman.

Kemianteollisuus työllistää lähes 35 000 henkilöä ja alan osuus Suomen teollisuuden tavaraviennistä ja tuotannosta on noin viidennes. Kemianteollisuuteen lasketaan mukaan öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus, kemian perusteollisuus, muovi- ja kumiteollisuus, maaliteollisuus, kosmetiikka ja pesuaineet sekä lääketeollisuus.

Lue myös: Pieni arpi muistuttaa ensimmäisestä labrakurssista

Työpaikat eivät huolehdi kunnolla syöpää aiheuttavien aineiden ilmoituksista

 

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä