Teksti Samuel Pulkkinen, kuva Helsingin yliopisto
Johannes Pernaa työskentelee Helsingin yliopistossa kemian yliopistonlehtorina ja opettaa alan opettajia. Aikoinaan hän itse innostui kemiallisista kokeista lukiolaisena. Miksi nuorten kannattaisi innostua kemiasta ja mitä hyötyä siitä heille on? Lukiolainen Samuel Pulkkinen otti selvää ja haastatteli Johannes Pernaata.
Johannes Pernaa lähti ensin opiskelemaan farmasiaa yliopistossa, mutta kiinnostui kemiasta farmaseuttisen kemian opintojen kautta ja vaihtoi kemian koulutusohjelmaan.
”Opintojen edetessä aloin kokea, että varsinainen kemia soveltuisi paremmin tulevaisuuden työpaikaksi. Lopulta vaihdoin kemian laitokselle kokonaan”, Johannes Pernaa kertoo.
Oma suunta löytyi kemian tiedekasvatuksesta.
”Niin fysikaalinen kuin orgaaninenkin kemia sai väistyä, sillä kemian opetuksen tutkiminen vei voiton. Minua kiinnosti tutkia opetusta eri näkökulmista.”
Hän teki väitöskirjansa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien kemian oppimisympäristöjen tutkimuspohjaisesta kehittämisestä.
Opettajat ovat kemian kivijalka
Yliopistonlehtori Johannes Pernaa opettaa kemian aineenopettajia. Hän sanoo, että taitavat kemian opettajat ovat kemian kivijalka: He innostavat nuoria kemian pariin.
Yliopistonlehtorin työ koostuu monipuolisista tehtävistä. Opettajien opettamisen lisäksi hän muun muassa ohjaa väitöskirjojen tekijöitä.
”Yliopistolehtorin työsarkaan kuuluvat myös tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen. Kirjoitan tutkimusjulkaisuja, haen rahoitusta ja osallistun yhteiskunnallisesti merkittävään tiedekasvatustyöhön Kemianluokka Gadolinin kautta. Opetus on kuitenkin päätyöni”, Pernaa kertoo.
Tavallisesta kouluopetuksesta hänellä ei ole kokemusta sijaisuuksia lukuun ottamatta. Lasten ja nuorten tiedekasvatukseen Pernaa pääsee osallistumaan Gadolinin kautta, joka on LUMA-keskuksen kemian tiedeluokka.
”Vuosia sitten työhöni sisältyi aktiivisesti Gadolinin ohjaustyötä, mutta olen vuosien mittaan siirtynyt strategisen kehittämisen puolelle. Toisaalta Gadolinia hyödynnetään aktiivisesti kemian aineenopettajakoulutuksen tutkimus- ja kehittämisympäristönä, joten pääsen ohjaamaan siellä tulevien kemian opettajien harjoitustöitä”, Pernaa kertoo.
”Jos kemiaa ei osattaisi hyödyntää, meiltä lähtisi vaatteet päältämme.”
Kiinnostui lukiossa kemiallisista kokeista
Alun perin Johannes Pernaan kiinnostus tiedettä kohtaan syntyi lukiossa, ja näkökulmana oli taloudellisuus. Tavoitteena oli säästää rahaa tekemällä kemiallisia kokeita itse.
”Lainasin kirjoja eteerisistä öljyistä. Silloin öljy maksoi noin 30 markkaa. Halusin kokeilla, voisinko itse eristää öljyjä halvemmalla. Kemian urani lähti siis ihan kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta.”
Moni nuori ei pidä kemiaa kiinnostavana aiheena, eikä koe tarvitsevansa sitä missään.
Pernaa sanoo, että nuoret eivät aina tiedä käyttävänsä kemian oppeja. Hänestä on oikeastaan turha kysyä, tarvitsetko kemiaa vai et, koska se on osa arkea.
”Jos kemiaa ei osattaisi hyödyntää, meiltä esimerkiksi lähtisi vaatteet päältämme. Jotta arkemme olisi mahdollista tällaisenaan, se on vaatinut paljon kemian ratkaisuja.”
Lue myös: Taitaville kemian opettajille on kysyntää
Arjesta saa enemmän irti, kun ymmärtää kemiaa
Johannes Pernaa näkee kemiaa kaikkialla, ja kiinnostavia kemiaa soveltavia aiheita on kaikkialla elinympäristössämme.
”Esimerkiksi urheilija joutuu miettimään ravintoa ja kehon kemiaa sekä fysiologiaa. Jotta osaa syödä oikein, pitää hyödyntää kemian osaamista.”
Eri aineiden ominaisuuksien tuntemisesta on aina hyötyä.
”Jokaisen pitää joskus valita materiaaleja ja polttoaineita. On hyvä tiedostaa, miten eri materiaalit käyttäytyvät. Milloin käyttää puuta ja milloin metallia? Jos uutisissa näkyy joku tietty metalli, tiedosta saa enemmän irti, jos ymmärtää, miksi juuri sitä materiaalia käytetty”, Pernaa sanoo.
Hän muistuttaa, että kemia tulee olemaan keskeinen tieteenala myös maailman suurten ongelmien ratkaisussa. Näitä ongelmia ovat ilmastonmuutos sekä puhtaan veden ja energian saatavuus.
”Luotan nuoriin, heillä on hyvä luonnontieteellinen osaaminen.”
Johannes Pernaalla ei ole pahaa sanottavaa tämän päivän nuorten osaamisesta. Päinvastoin hän luottaa heidän kykyihinsä ja taitoihinsa.
”Luotan nuoriin, heillä on hyvä luonnontieteellinen osaaminen. Se ei kuitenkaan kestä, jos emme tee töitä sen eteen. Uusia kemian osaajia tarvitaan, ja siksi heitä on koulutettava.”
Lue myös: Tiktokillako saamme lisää kemian osaajia?
Valttina loistavat työmahdollisuudet
Kemian opiskelijoiden työllisyysnäkymät ovat Pernaan mukaan hyvät. Alalta voi ponnistaa monenlaisiin tehtäviin.
”Ala on valtava. Kemiasta työllistyy niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Alalla on työpaikkoja niin koulutuksen, laboratorio- ja tutkimustyön sekä myynnin ja markkinoinninkin parissa.”
Pernaa kertoo esimerkin myyntityöstä:
”Jos ymmärrät myymäsi tuotteen kemiallisia ominaisuuksia, pystyt paljon helpommin selittämään ostajalle sen hyötyjä ja vertaamaan sitä muihin samankaltaisiin tuotteisiin.”
Kemianteollisuus on Suomessa merkittävä vientiala. Pernaa uskoo, että vienti tulee vain kasvamaan.
”Kestävä kemia -teesi on maailmalla tunnettu Suomen osalta. Tuotamme esimerkiksi kestäviä polttoaineita, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Suomessa on hyvää ja laadukasta johtamista ja vahvaa luonnontieteellistä osaamista. Siksi kemian vientimme on niin suurta.”
Miten saada oppilas inspiroitumaan?
Pernaasta Suomi on hyvä paikka opiskella kemiaa, sillä opettajat ovat päteviä ja opetusmateriaalit laadukkaita. Hän ei haluaisi peruskouluun suurempia pakollisia oppisisältöjä.
”Koulussa kemiaa voisi voida eriyttää ylöspäin, eli taitavammat oppilaat saisivat eri tehtäviä kuin he, jotka tarvitsevat apua. Esimerkiksi laskuja en toisi pakollisiksi jo peruskouluun, mutta halukkaille pitäisi antaa mahdollisuus tehdä niitä. Opetussuunnitelmassa ei kuitenkaan ole vikaa. Oppimääriä ei kannata lisätä liikaa.”
Peruskoulun kemian tehtävä ei ole pakollisen tiedon mahduttaminen nuoreen vaan innostuksen herättäminen.
”Parasta olisi, jos nuoren saisi inspiroitumaan niin, että hän vapaa-ajalla lähtisi kokeilemaan kemian lainalaisuuksia kokeiden avulla ja näin etsisi siitä lisää tietoa. Muutenkin koulussa ja lukiossakin erilaiset kokeelliset työt auttaisivat tiedon sisäistämisessä”, Johannes Pernaa sanoo.
Lue myös: Tiedetarinat innostavat ja tuovat toivoa tulevaisuuden tekijöille
