Teksti Juri Timonen, kuvat Istock ja Itä-Suomen yliopisto
Scifikulttuuriin perehtynyt lääkeainekemian dosentti Juri Timonen pohtii kolumnissaan, millaisen muutoksen humanoidirobotit tuovat ihmiselämään.
Chat GPT ja muut tekstiä generoivat kielimallit ovat ihastuttaneet ja vihastuttaneet suurta yleisöä lähes tarkalleen kolme vuotta.
Ennen kuin OpenAI:n julkaisi avoimen keskustelubottinsa Chat GPT:n, tekoäly tarkoitti useimmille lähinnä tieteisfiktion robotteja tai enintään Spotifyn suosittelualgoritmia.
Minulle tekoäly tuli tutuksi törmätessäni oppiviin algoritmeihin 1990-luvulla. Samoihin aikoihin tieteisfiktio vei minut mukanaan ja johdatti perustamaan ensimmäisen alan verkkolehden.
Nyt kehitys tuo eteemme sen, mitä tieteisfiktio on tarjonnut jo pitkään: tekoälyä ja ihmismäisiä robotteja.
VIIME AIKOINA UUTISISSA ovat vilahdelleet humanoidirobotit. On ennustettu, että ne voisivat toimia hoivarobotteina vanhuksille, auttaa lasten ja nuorten opetuksessa sekä korvata ihmisiä teollisuuden vaarallisissa töissä.
Elokuussa 2025 Yle uutisoi Probot Oy:stä, joka tuo Suomeen humanoidirobotteja. Toimitusjohtaja Matti Tikanmäki arvioi robottien korvaavan ihmisiä useissa työtehtävissä lähivuosina. Sama arvio on esitetty eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa, jota käsitellään Risto Linturin haastattelussa Humanoidirobotit tulevat.
Yli 300-sivuisessa raportissa minua mietitytti erityisesti kysymys tulevaisuuden työpaikoista.
Koneet ovat korvanneet valtavan määrän ihmisten yksinkertaisista, suorittavista työtehtävistä. Ojia ei enää kaiveta lapiolla, markettien kassoilla ei aina istu myyjiä, ja pankkivirkailijat alkavat olla harvinaisuus, puhumattakaan puhelinvaihteen hoitajista tai kraatareista.
Usein väitetään, että vaikka koneet korvaavat ihmisen lihasvoimat, ne tarvitsevat ihmisiä käyttäjikseen.
Humanoidirobottien uskotaan pystyvän työskentelemään huomattavan itsenäisesti. Arvioidaan, että työpaikkoja menetetään merkittävästi.
”Muutos saattaa ahdistaa. Ei pidä lamaantua.”
TIETEISKIRJOISSA ROBOTIT, tekoälyt ja monet jo arkipäiväisiksi muuttuneet ihmeet on esitetty tuhon tuojina tai onnen antajina.
Tuhoa ja ikuista auvoa ei ole näkynyt.
Aiemmissa teknologisissa murroksissa uusi teknologia on ollut ymmärrettävä: hevosen korvannut juna oli edelleen kulkuneuvo ja kirjan korvannut internet oli edelleen tapa välittää tietoa ihmiseltä toiselle.
Mutta mitä on tekoäly, ymmärrämmekö sitä?
Saammeko laajoilta kielimalleilta entistä parempia vastauksia? Vai ovatko ne kuin Nostradamuksen ennustuksia: kuulostavat viisailta mutta eivät osu kohdilleen?
Tuskin mitään näistä.
Varmaa kuitenkin on, että ymmärryksemme osoittautuu rajalliseksi. Robotiikka ja tekoäly kehittyvät käsittämätöntä vauhtia. Muutos saattaa ahdistaa.
Ei pidä lamaantua. On opittava kohtaamaan uutta jatkuvasti. Pian monet asiat, joita emme ole osanneet edes kuvitella, kävelevät meitä vastaan ja toivottavat hyvää huomenta.
KIRJOITTAJA FT Juri Timonen on lääkeainekemian dosentti, jonka tutkimusryhmä kehittää tekoälypohjaisia menetelmiä lääkekehityksen nopeuttamiseksi Helsingin yliopiston farmaseuttisessa tiedekunnassa sekä Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksella. Hän on toiminut mm. Suomen tieteiskirjoittajat ry:n hallituksessa ja Kosmoskynä-lehden päätoimittajana.
