Teksti Ulla Veirto, kuvat Teemu Kuusimurto
Ihmisen muotoisten robottien kyvyt kasvavat tekoälyn kehittymisen myötä, ja kehityksen vauhti on käsittämätön. Risto Linturi arvioi, että 2030-luvulla valmistusmäärät voivat olla huomattavia. Millainen murros on edessä.
Viime keväänä huomiota ja kummastusta herätti Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teettämä raportti Humanoid robots from now to 2040’s. Raportin tekoon osallistui viisi ihmistä ja kaksi tekoälyä.
Raportin tekijäkuntaan kuuluu teknologian asiantuntija Risto Linturi. Hän on tietokirjailija, tulevaisuuden tutkija ja luennoitsija niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysmaailmassa hän on ollut monessa mukana, niistä merkittävin hänelle itselleen on perheyritys R. Linturi Oyj.
Monella meistä oli takavuosina kirjahyllyssään Linturin kirjoittama MS‑DOS PC‑DOS käyttäjän opas. Tänä syksynä ilmestyi Linturin ja Kari Angerian paperille painettu kirja Elämän tarkoitus ja tekoäly! – Tarinoita ihmisyyden rajalta (Basam Books).
Teoksessa pohditaan, miten ihminen säilyttää tarkoituksellisuutensa tekoälyn ja humanoidirobottien tuomassa murroksessa.
1. Millaisia ovat ensimmäiset humanoidit ja niiden kyvyt?
Kyse on ihmisen hahmoisista roboteista. Tavoitteena on ihmisen kaltainen liikkuvuus. Halvimmissa laitteissa ei ole ihmismäistä kättä joustavasti liikkuvine sormineen. Kyvyt ovat rajoitettuja. Nopeus tai voima ja liikkeiden tarkkuus voivat olla rajallisia.
Roboteille voidaan opettaa osa taidoista valmiina. Opetustapoina ovat muun muassa ihmisen suorittama kauko-ohjaus ja robotin oman tekoälyn suorittama yritysten ja erehdysten sarja virtuaalimaailmassa.
Robotti voi opetella asioita Youtube-videoita katsellen.
Tekoäly kykenee nykyään tuottamaan videoita tekstin mukaan – tämän voi ymmärtää robotin kyvyksi kuvitella, miten jonkin asian voisi tehdä.
2. Humanoidirobottien arvioidaan tekevän suorittavan tason tehtävät vaikkapa tehtaissa, rakennuksilla ja maanviljelyssä. Milloin ne ilmestyvät työelämään Suomessa?
Jos pioneerihenkeä riittäisi, olisi mahdollista, että humanoidirobotteja otettaisiin työkäyttöön Suomessakin ensi vuonna. Useiden teollisten yritysten ja logistiikkayritysten pilotit ovat käytössä.
Tänä vuonna valmistusmäärät ovat vähäisiä, enintään tuhansia.
Määrien ennakoidaan nousevan lähes kertaluokalla vuosittain, ja vuonna 2030 niitä voi valmistua satoja tuhansia tai kymmeniä miljoonia.
Haarukka on iso. Ennakointi on vaikeaa nopeassa kasvuvaiheessa, kun yksittäiset ongelmat voivat viivyttää kehitystä.
”Vuonna 2030 kotitalousrobotti voi maksaa pikkuauton verran.”
3. Kehittyykö humanoideista ihmistä taitavampia?
Näiden ihmishahmoisten robottien voisi ajatella olevan missä tahansa tehtävässä huonompia kuin juuri siihen tehtävään suunniteltu erikoislaite.
Mutta erikoislaitteen valmistusmäärä saattaa olla tuhat kertaa pienempi ja hinta sen vuoksi kymmenkertainen. Oletuksen mukaan humanoideja valmistetaan ennen pitkää miljardeja.
Vaikka humanoidit eivät ole parhaita mihinkään, ne ovat halpoja ja kykenevät tekemään likimain samat asiat kuin ihminen.
Humanoidirobottien hinta tulee olemaan koosta ja ominaisuuksista riippuen 5 000–100 000 euroa.
Kotitaloustöihin soveltuva robotti saattaa vuonna 2030 maksaa pikkuauton verran.
Robotin paino voi olla 30–100 kiloa, auto painaa yli 1 000 kiloa. Robottien raaka-ainekustannus voi olla paljon pienempi, mikä mahdollistaa halvemman hinnan. Valmistusmäärät määräävät hinnan.
4. Miten ihmiset elättävät itsensä, jos robotit tekevät työt?
Jos robotit valmistavat tavaroita ja tuottavat ravintoa aiempaa edullisemmin ja tehokkaammin, hyvinvoinnin voisi kuvitella kasvavan. Ongelmaksi muodostuu se, miten hyvinvointi jakautuu. Kyse on valtarakenteesta.
Todennäköistä murroksissa on, että maailma jakautuu voittajiin ja häviäjiin.
Talous horjuu ostovoiman kadotessa, mistä voi seurata toimialojen ja kansantalouksien romahduksia, vallankumouksia, sotia ja massatyöttömyyttä.
Tulevaisuus on kirjoittamaton. Eri yhteiskunnat voivat valita kovin erilaisia polkuja. Polku ilman näitä robotteja ja tekoälyä ei ole sen enempää vauras kuin turvallinenkaan. Se ei ole vaaraton robottienkaan kanssa. Edessä on jännittäviä aikoja.
”Murroksissa maailma jakautuu voittajiin ja häviäjiin.”
5. Tieteeltä odotetaan ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöongelmiin. Jos ei ihminen keksi ratkaisuja, voisiko tekoäly hoitaa asian?
Näyttää ilmeiseltä, että tekoäly nopeuttaa selvityksiä, kartoituksia ja osaamisen kehitystä. Kun tekoäly yhdistetään kvanttitason molekyylimalleihin, tekoäly voi tehdä virtuaalisia kokeita erilaisilla yhdisteillä.
Virtuaalimaailmassa kokeiluja voi tehdä lukemattoman määrän samassa ajassa kuin ihminen tekee yhden kokeen reaalimaailmassa.
Tekoäly kykenee jo ennakoimaan proteiinirakenteita ihmisiä paremmin. Se pystyy suunnittelemaan koeasetelmia ja kiinnostavia tutkimuskysymyksiä. Tekoäly tulee nopeuttamaan tutkimusta kaikilla aloilla.
Tutkijoiden huomio kohdistuu maapallon visaisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuun. Esimerkiksi aurinkopaneelit ja tuulivoimalat, akut ja vetykennot tehostuvat koko ajan.
Lue myös: 6 kysymystä tekoälystä – Ratkaiseeko se kemian haasteet?
”Suosittelen katsomaan varovaisen uteliaasti.”
6. Pysyvätkö tekoäly ja humanoidit ihmisen hallinnassa vai kääntyykö asetelma toisin päin?
Tekoäly ja humanoidit ovat ihmisten hallinnassa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rikollisetkin ovat ihmisiä. Diktaattori tai mafia voi työllistää tekoälyn tai robotin, hakkeri saattaa kaapata kokonaisen robottiarmeijan. Tekoäly voi opettaa turhautuneille ihmisille, miten valmistetaan hermomyrkkyjä keittiössä.
Tulevaisuus ei ole ruusuilla tanssimista. Se on koskenlaskusta. Jarruttaa ei voi, kun kanootti täyttyy vedellä. Sen sijaan on melottava, varottava kiviä ja toivottava, että kosken jälkeen odottaa suvanto, ei putous.
7. Miten tekoälyn ja humanoidien kehitys vaikuttaa vaikkapa Afrikan köyhiin maihin, jossa ihmisiä on runsaasti ja väestönkasvu nopeaa?
Humanoidirobotit ovat hyviä opettajia. Ne voivat liikkua rakennetussa ympäristössä ja luonnossa, käsitellä ja tutkia tavaroita sekä osoittaa ja opettaa kädestä pitäen, miten asioita tulee tehdä ja mihin kiinnittää huomiota. Osaaminen lisääntyy.
Tosin alhaisen palkkatason maissa kannustin robottien käyttöön ei ole niin suuri.
Pääsääntöisesti rikkaiden ja köyhien maiden tuottavuuserot vähenevät, ja Afrikka on valtaisten luonnonvarojen maa. Periaatteessa Afrikka kuuluu niihin, jotka hyötyvät eniten.
Robotit edistävät paikallista tekemistä. Ne tasaavat köyhien ja rikkaiden eroja, ellei niitä käytetä totalitaarisissa maissa väestön alistamiseen.
”Suomessa asiaan ei ole herätty millään alalla.”
8. Jalkakäytävillä ruokaostoksia kuljettavat pikku robotit ovat söpöjä. Kun tapaamme humanoidirobotin, ajaudummeko pakokauhun valtaan? Mitä annat ohjeeksi ensikohtaamiseen?
Kadulla emme ihan pian tule humanoidirobotteja näkemään, sillä Suomessa tieliikennelaki estää niiden liikkumisen ajoväylällä ja jalkakäytävällä. Ne painavat liikaa.
Jos sellaisen jossakin näkee, suosittelen katsomaan varovaisen uteliaasti. Kyse on kokeellisesta teknologiasta, ja virheet ovat mahdollisia.
9. Millä toimialoilla humanoidikysymys on aito kiinnostuksen kohde Suomessa?
Asiaan ei ole herätty millään alalla. Toivottavasti tilanne korjaantuu. Tärkeää olisi nyt huomata mahdollisuudet ja reagoida niihin.
Perusteknologiaa emme kykene kehittämään, se juna on jo mennyt. Voimme kuitenkin herätä nopeaksi omaksujaksi ja kehittää sovelluksia aloille, joissa meillä on paljon osaamista.
Internetin ja mobiiliteknologian varhaisina vuosina Suomi oli paremmin hereillä. Suomi on sivuuttanut käytännössä kaikki kasvualat vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Tekoäly osallistui Tulevaisuusvaliokunnan raportin tekoon
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Humanoid robots from now to 2040’s -julkaisun tekoon osallistui kaksi selvityshetken parasta tekoälyä (Claude 3.5. Sonnet ja GPT o1-malli).
”Yksi selvityksen tarkoituksista oli selvittää, miten tekoäly suoriutuu uusien teknologioiden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa”, Risto Linturi kertoo.
Tulevaisuusvaliokunnan johdolla on kehitetty Radical Technology Inquirer eli RTI-menetelmä, jolla arvioidaan uuden teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan. Tekoälyt tuottivat listan ennakoituja vaikutuksia RTI-menetelmän jaottelun mukaan 20 eri arvonluonnin osa-alueella, kuten terveys, ravinto, logistiikka ja vallankäyttö.
”Tämä onnistui tekoälyltä kattavammin kuin vastaavissa tilanteissa ihmisasiantuntijoilta käytettävissä olevassa ajassa.”
”Myös vaikutusten suuruuden arviointiin käytetty menetelmä annettiin ihmisten lisäksi tekoälylle. Se suoritti arviot huolellisemmin kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa tutkijaryhmä oli tehnyt. Tämä oli odotuksia parempi suoritus.”
Raportin tekijäkuntaan kuuluvat myös Frans Björkroth, Maria Jussila, Maria Höyssä ja Taina Eriksson.
Lue myös:
Tekoäly nousi esiin vuoden 2024 Nobel-palkinnoissa – ”Onko tämä osa tekoälyhypeä?”
Tekoälystä tulee tukiäly, jota pitää oppia käyttämään
Ainutlaatuinen tutkimus: Selvittääkö tekoäly akkukierrätyksen sokkelon?
