Teksti Leila Mehto, kuva XFold Imaging
Näytelaseihin pohjaava innovaatio sai julkisuutta koronapandemian aikaan. Parhaillaan suunnitellaan sen hyödyntämistä tuberkuloosin diagnostiikassa.
Suomalainen mikroskooppien näytelaseihin perustuva keksintö on kansainvälisen läpimurron kynnyksellä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama XFold Imaging on kehittänyt nanopinnoitetun lasilevyn, joka monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden.
”Teknologiallamme buustattu näytelasi muuttaa tavallisen laboratoriomikroskoopin miljoonia maksavan supermikroskoopin tasoiseksi. Muutosta voisi verrata silmälasien ja kiikarin eroon”, toimitusjohtaja Timo Jäntti selittää.
Keksinnön ensimmäinen patentti on menossa läpi, ja parhaillaan tutkitaan, miten nanopinta voidaan yhdistää yhteistyökumppanien ratkaisuihin. Teknologiaa on testattu laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan.”
Innovaatio sai julkisuutta koronapandemian aikaan, kun nanopinnotteiden ansiosta koronavirus pystyttiin tunnistamaan näytteistä jopa 24 tuntia aiemmin kuin perinteisellä tekniikalla.
Mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti
”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan. Se on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, joka voisi nostaa köyhempien maiden terveydenhoidon laboratorioiden diagnostiikkatarkkuuden länsimaiden tasolle”, Jäntti sanoo.
Kiinnostavana ajankohtaisena hankkeena hän mainitsee Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa tehtävän yhteistyön. Ideana on hyödyntää suomalaiskeksintöä tuberkuloosin diagnostiikassa.
Nanopinnoitettuja laseja on tutkittu erityisesti lääketieteellisiin käyttötarkoituksiin, mutta Jäntin mukaan keksintöä voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi jätevesien bakteeritutkimuksessa tai kaasujen kemiallisten yhdisteiden tunnistamisessa sotilasteknologiassa.
Mikroskoopin vuosia
- 1595 Zaccharias ja Hans Janssen kehittävät ensimmäisen valomikroskoopin.1830 Joseph Jackson Lister onnistuu vähentämään pallo- ja kromaattisen aberraation vaikutusta muuttamalla linssien välistä etäisyyttä.1872 Saksalainen Ernst Abbe kehittää valomikroskopointia teoreettiseen maksimiin matemaattisella kaavallaan ”Abbe Sine Condition”.1903 Ultramikroskooppi.1932 Vaihekontrastimikroskooppi.1931 Elektronimikroskooppi.1981 Tunnelointimikroskooppi.1985 Atomivoimamikroskooppi.1993–97 Stefan W. Hell johtaa Turun yliopistolla fluoresenssimikroskopiaa tutkivaa tutkimusryhmää.2014 Stefan W. Hell yhdessä Eric Betzigin ja William E. Moernerin kanssa saa kemian Nobel-palkinnon huipputarkan mikroskopian kehittämisestä. Lähteet mm. Prodi.fi, solunetti.fi
