Teksti Anni Turpeinen, kuva Mika Honkalinna
Suomen soiden tuhansia vuosia vanha biomassa on arvokkaiden molekyylien kehto. Syvyyksistä voi nousta apu jopa ruokapulaan. Neova Groupin Jyri Maunukselan mukaan tähtäimessä on ilmastonmuutoksen vaikutusten torjuminen ja maatalouden edistäminen.
Suomessa on miljoonia hehtaareja suota. Projektinjohtaja Jyri Maunuksela tietää, mikä mahdollisuus niissä muhii. Suon turve on satoja tai jopa tuhansia vuosia vanhaa konsentroitunutta biomassaa, joka on peräisin puu- ja kasvimateriaaleista.
”Aktiivikomponentit ovat saaneet muotoutua rauhassa luonnon prosesseissa kemiallisiksi muodoiksi ja yhdisteiksi, joiden potentiaalista ymmärretään vasta pieni osa.”
Suon biomassoista löytyy moniin kemiallisiin prosesseihin valmiita molekyylejä, joita ihmisen ei tarvitse yrittää syntetisoida laboratoriossa.
”Luonto on hoitanut sen meitä paremmin”, Maunuksela sanoo.
Suon aktiiviaineet edistävät kasvien kasvua
Maunukselan työpaikka Neova Group (ent. Vapo) tutkii ja kaupallistaa suobiomassasta arvoaineita, jotka edistävät kasvien kasvua.
Nämä kemialliset aktiiviaineet, biostimulantit, parantavat maaperän mikrobien toimintaa ja edistävät kasvien kykyä ottaa ravinteita.
Biostimulantit voivat auttaa kasveja selviytymään kuivuudesta, kuumuudesta tai suolapitoisesta maaperästä. Näin biostimulantit kasvattavat satoisuutta luonnollisella tavalla.
”Haluamme tuottaa kestävästi korkean arvon tuotteita, jotka voisivat torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja parantaa maatalouden mahdollisuuksia”, Maunuksela kertoo.
Potentiaalia terveellisen ruokavalion osaksi
Neova Group tutkii bioaktiivisten komponenttien vaikutusta myös rehuntuotannossa yhtenä uutena kehitysalueenaan.
Bioaktiiviset aineet parantavat ravinnon sulavuutta, edistävät suotuisia mikrobikantoja ja eläinten kasvua.
Biostimulantit voivat olla esimerkiksi fenolisia yhdisteitä, antioksidantteja, jotka estävät solujen hapettumista. Ne parantavat solujen korjausmekanismeja ja vähentävät solujen ulkoisia vaurioita.
”Fenolisia yhdisteitä on eniten kasvien kuorirakenteissa, koska kuoren avulla kasvit suojaavat itseään esimerkiksi mikrobien hyökkäyksiltä. Jos näitä kuoren yhdisteitä pystyttäisiin eristämään, niistä olisi potentiaalia terveellisen ruokavalion osaksi.”
Lue myös:
Kemisti innostui lannoitteista – Kekkilä on kukkinut 100 vuotta
Miksi syömme vain muutamaa ruoka-ainesta, vaikka tarjolla olisi 70 000 syötävää kasvia?
