Teksti Kemia-lehti, kuva CLIC Innovation
33 miljoonan euron BalticSeaH2 -hanke rakentaa Itämeren alueelle vetylaaksoa, jossa vedyn tuotanto, jakelu, jalostus ja käyttö kytketään toisiinsa. Hankkeeseen osallistuu yhdeksän valtiota.
Vuoden eurooppalainen vetylaakso -palkinto myönnetään hankkeelle, joka on edennyt poikkeuksellisen hyvin vetytalouden rakentamisessa ja toteutuksessa.
Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen etenemistä, arvoketjun kattavuutta, vedyntuotannon ja -käytön volyymeja, sidosryhmien osallistumista sekä innovatiivisuutta.
”Palkinto korostaa, että eurooppalainen vetytalous syntyy vain yhteistyöllä yli rajojen. Itämeren alueen laaja yhteistyö näyttää, miten yhteinen tahto muuttuu konkreettiseksi edistykseksi”, sanoo Jatta Jussila BalticSeaH2:n koordinaatiotiimistä.
Palkinnon myönsi Clean Hydrogen Partnership, joka on EU:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus vetytalouden tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi. Tunnustukset jaettiin marraskuussa 2025.
P2X Solutions jo tuottaa vetyä Harjavallassa
BalticSeaH2 rakentaa ensimmäisen merkittävän, valtioiden rajat ylittävän vetylaakson Eurooppaan.
Tavoitteena on luoda Itämeren alueelle integroitu vetytalous, joka vähentää eri teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta.
Paikallisten keskusten yhdistäminen laajemmaksi laaksoksi tukee aidosti integroidun vetytalouden kehittymistä valtiorajojen yli, mitä ei ole tässä mittakaavassa ennen tehty.
Laaksossa tuotetaan jo vetyä P2X Solutionsin Harjavallan laitoksella, ja useampi tuotantolaitos etenee kohti investointipäätöstä.
Hankkeen loppukäyttösektoreita ovat kemianteollisuus, öljynjalostus, petrokemianteollisuus, lannoite- ja elintarviketeollisuus, energia sekä liikenne, mukaan lukien meri- ja lentoliikenne.
Lue myös: Millä eväillä Suomesta syntyy vetytalouden mallimaa, Simo Säynevirta?
Mukana yhdeksän valtiota
Suomen ja Viron välinen alue on vetytaloudelle poikkeuksellisen otollinen. Suomenlahden yli kulkee jo maakaasuputki, sähköverkko sekä vilkas meriliikenne, joita voidaan hyödyntää vetymarkkinoiden kehittämisessä.
Hanke käynnistyi kesäkuussa 2023 ja kestää viisi vuotta. Mukana ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi.
Koko hanketta koordinoi CLIC Innovation. Projektin yhteistyötä fasilitoi Gasgrid Vetyverkot Oy.
Hanke saa rahoitusta Clean Hydrogen Partnershipilta ja on tämän kautta osarahoitettu Euroopan unionin toimesta.
BalticSeaH2 on kumppanuuden kautta Euroopan Unionin osarahoittama.
Lähde: CLIC Innovation
Lue myös:
Vireillä kymmeniä vetyhankkeita 2023 – Lue, mitä ja missä
Vetyhuumalla on pitkät perinteet – Suomessa tehtiin vetyä jo 1913
