Millä eväillä Suomesta syntyy vetytalouden mallimaa, Simo Säynevirta?

Teksti Ulla Veirto, kuva ABB

Vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirta sanoo, että vetytalous on Suomen viennin uusi tukijalka ja Suomi vuonna 2035 Euroopan johtava vetytalouden ekosysteemi. Tässä 10 keskeistä kysymystä.

Suomesta on tehtävä vetytalouden huippukehittäjien mekka, sanoo Vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirta. Hän työskentelee myös ABB:n Green Electrification -ekosysteemin johtajana.

Miten lähellä toteutumista ovat visiot Suomesta vetytalouden mallimaana?

”Edellytykset ovat erinomaiset ja lähivuodet ratkaisevia. Kysyntää sähkölle tarvitaan lisää. Tarvitaan siis lisää sähkön käyttöä esimerkiksi vetytalouden muodossa ja lisää käyttöä tyydyttävää tuotantoa tuuli- ja aurinkovoiman muodossa.”

Lähettääkö Suomi tulevaisuudessa vihreää vetyä putkea pitkin Saksaan?

”On se realistista. Suomi on kilpailukykyinen vihreän vedyn tuottaja, ja Saksa tarvitsee runsaasti vetyä. Ennen kaikkea tarkoitus on viedä jatkojalosteita ja teknologioita.

Suomi tarjoaa myös hyvän investointiympäristön. Houkuttelemme saksalaisia ja muita kansainvälisiä toimijoita investoimaan tänne, erityisesti lähelle vedyn tuotantoalueita kuten tuulipuistoja.”

Yhdysvalloissa agendalla on vedyn kuljettaminen nesteenä, entä Suomessa? Missä määrin ajatellaan energian siirron hukkaprosentteja?

”Nestemäisen vedyn kuljettaminen vaatii sen jäähdyttämisen -253 °C:een, mikä vie huimasti energiaa. Jos vetyä kuljetettaisiin laivalla, olisi tehokkaampaa muuttaa se ammoniakiksi tai metanoliksi.

Alle 2 000–4 000 kilometrien etäisyyksillä siirto kaasuputkessa on tehokkain tapa, vaikka sekin kuluttaa energiaa. Teknologiat kuitenkin kehittyvät energiatehokkaammiksi.”

Mikä on vetytalouden ekosysteemi, josta klusteri puhuu?

”Ekosysteemi muodostuu, kun vedyn tuotanto- ja käyttöpaikat kuten tehtaat sijaitsevat lähekkäin ja tuotantoa ja teknologioita kehitetään rinnakkain. Tuotannossa syntyvää hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämpönä.

Esimerkiksi Kokkolaa, Oulua ja Raahea kehitetään vetytalouden keskuksiksi, ja tulevaisuudessa ne voidaan liittää yhteen sähkö- ja vetyverkkojen avulla. Tämä edistää tehokasta, hajautettua energiajärjestelmää ja tukee Suomen huoltovarmuutta.”

Lue myös: Vireillä kymmeniä uusia vetyhankkeita, lue missä ja mitä

”Juuri nyt tarvittaisiin markkinaa avaavia investointeja. Julkisten tukien varaan Suomi ei voi rakentaa merkittävää vetytaloutta. ”

Tarvitaanko ensin sijoittajia vai valmius tuotantoon?

”Asiat kulkevat käsi kädessä. Tarvitsemme ennustettavan toimintaympäristön, joka vetää yksityistä pääomaa puoleensa. Suomen hyvä vetyinfra edistää investointeja. Juuri nyt tarvittaisiin katalysoivia, markkinaa avaavia investointeja. Julkisten tukien varaan Suomi ei voi rakentaa merkittävää vetytaloutta.

Emme me Suomessa ihan huonoja ole houkuttelemaan sijoittajia. Suomi on saanut BKT:hen nähden hyvin venture capital -rahaa eli riskisijoittajien rahaa.”

Lue lisää: Ministeri Kai Mykkänen Euroopan vetykilpailusta ”Suomella on kolme ässää hihassa”

Mistä vetyyn liittyvästä asiasta puhutaan liian vähän?

”Positiivisista vaikutuksista ihmisten elämään. Vetytalous tuo hyvinvointia ja monenlaisia työpaikkoja, eikä vain huippuasiantuntijoille vaan vaikkapa paikallisille maansiirtoyrittäjille vetylaitosten rakennustyömaille.”

Miten saamme vedyn huippuosaajat Suomeen?

”Suomesta on tehtävä paikka, jossa tapahtuu. Helsinki on jo mobiilipelikehityksen keskus, nyt tavoitteena on tehdä Suomesta vetytalouden huippukehittäjien mekka. Meillä on jo vahva pohja ja monipuolista osaamista.”

Mikä sinua innostaa vedyssä juuri nyt?

”Sektorikytkentä eli energiamarkkinoiden osien yhdistyminen. Sähkö muuttuu vedyksi, jota varastoidaan ja voidaan käyttää sähkömarkkinoiden tasapainottamiseen. Vedystä saadaan polttoaineita, puhdasta terästä ja sivutuotteena happea sekä lämpöä.

Mitä kaikkea voidaankaan tehdä! Aika on innostava tällaiselle kokeneelle konkarillekin: joka hetki oppii jotakin uutta.”

Mitä toimia toivot päättäjiltä, jotta vetytalous edistyy?

”Hallituksen toimenpiteet luvituksen sujuvoittamiseksi ja selkeät viestit toimintaympäristön edistyksellisyydestä poistavat investoijien epävarmuutta. Nyt on käynnistynyt työ teollisuuspolitiikan uudistamiseksi ja energia- ja ilmastostrategian laatimiseksi. Tavoitteista tarvitaan selkeät linjaukset.”

Mikä on Vetyklusteri?

  • Lähes 90 yrityksen ja toimijan muodostama yhteenliittymä.
  • Kemian puolelta mukana esimerkiksi Neste, Kemira, Borealis, Linde ja Woikoski.
  • Julkaisi kesällä 2023 vetytalousstrategian, jonka toteutuessa Suomesta tulisi Euroopan johtava korkean jalostusarvon vetytalous vuoteen 2035 mennessä.

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä