Teksti Kemia-lehti, kuvat Jani Närhi
Solja Säde tutki ja kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmää, jolla voi löytää yhteyden kemiallisen taisteluaineen ja sen valmistuksessa käytetyn aineen alkuperän välillä. Kiellettyä mellakantorjunta-ainetta on käytetty muun muassa Ukrainan sodassa.
Solja Säde kertoo, että tutkimuksen tavoite oli edistää alan menetelmäkehitystä yleisesti sekä auttaa menetelmien standardoinnissa.
Kemiallisten aseiden käyttö ja kehitys kiellettiin kemiallisten aseiden kieltosopimuksella (CWC) vuonna 1997. Kieltosopimusta valvomaan perustettiin kansainvälinen järjestö, Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW). Helsingin yliopiston VERIFIN kuuluu kansainvälisten laboratorioiden verkostoon.
Sopimuksesta huolimatta kemiallisia taisteluaineita on käytetty muun muassa Syyriassa 2013–2018, Kim Jong-namin murhassa 2017, Sergei ja Julija Skripalin myrkytyksessä 2018 sekä Aleksei Navalnyin myrkytyksessä 2020.
Lisäksi mellakantorjunta-aineita on käytetty Ukrainassa 2024–2025, Venäjää epäillään. Mellakantorjunta-aineiden käyttö on kieltosopimuksen vastaista.
”Näiden tapahtumien vuoksi on erittäin tärkeää kehittää kemiallisen rikosteknisen tutkimuksen menetelmiä, jotta kemiallisten taisteluaineiden käyttöön syyllistyneet tahot saadaan määritettyä”, Solja Säde sanoo.
Ripaus taisteluainetta riittää
”Rikostutkimus voi edetä analysoimalla kemiallisen näytteen sivutuotteita, epäpuhtauksia, hajoamistuotteita ja yhdisteiden isotooppisuhteita”, Säde kertoo.
Tutkittavaksi tuleva näyte voi olla esimerkiksi maata, kasveja tai iholta otettu pyyhkäisy.
Itse analyysia varten tarvitaan vain pieni määrä kemiallista taisteluainetta. Tärkeää on, että näyte on koko kuljetusmatkan rikospaikalta laboratorioon hyvin pakattuna ja näin pysyy kunnossa ja on turvallinen kuljettaa.
Näytteiden analysointiin käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa kaasukromatografia-massaspektrometria sekä nestekromatografia-massaspektrometria. Nämä menetelmät ovat käytössä VERIFINissä.
Näyte on tutkittava samaan aikaan useassa verkostoon kuuluvassa laboratoriossa.
Tositilanteessa näyte tutkitaan samanaikaisesti useassa verkostoon kuuluvassa laboratoriossa.
Tulosten uskottavuuden kannalta on tärkeää, että laboratoriot toimivat itsenäisesti ja toisistaan riippumatta mutta päätyvät silti samaan tulokseen.
Solja Säde edisti myös menetelmien standardisointia. Sillä tähdätään tulosten vertailukelpoisuuteen eri laboratorioissa, jotta tulokset voisivat olla oikeudessa päteviä.
Aineen alkuperä löytyy
Väitöstutkimuksen osana kehitettiin menetelmää, jolla voidaan löytää yhteys kemiallisen taisteluaineen ja sen valmistuksessa käytetyn aineen alkuperän välillä.
Menetelmässä yhdisteitä tuotettiin eri valmistajilta ostetuilla kaupallisilla kemikaaleilla, jotka toimivat lähtöaineina.
Epäpuhtauksien profiloinnin ja tilastollisten monimuuttujamenetelmien avulla pystyttiin löytämään yhteys tietyn tuotteen ja sen lähtöaineiden valmistajien välillä.
Tällä menetelmällä voi saada tutkinnallisesti tärkeää informaatiota mahdollisesta iskussa käytetystä kemiallisesta taisteluaineesta.
Työkalu laadunvalvontaan
Väitöstutkimuksessa edistettiin tulosten vertailukelpoisuutta eri laboratorioissa ja eri menetelmien välillä.
Tutkimuksessa kehitettiin laadunvarmistusnäyte, joka takaa kaasukromatografia-massaspektrometrialaitteiden optimaalisen toiminnan erityisesti kemialliseen rikostekniseen tutkimukseen.
Laadunvarmistusnäyte sisältää yhdisteitä, jotka indikoivat laitteen toimintakunnon tasoa. Näyte sisältää monia eri yhdisteitä eri pitoisuuksilla.
Näytettä käytettiin myös tulosten vertailussa. Mukana oli 11 laboratoriota ympäri maailmaa.
Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista luettavissa on Comparison of statistical multivariate analysis methods for chemical forensics profiling of a carbamate chemical warfare agent precursor.
Artikkelissa tutkijat vertailivat kemiallisessa rikosteknisessä tutkimuksessa laajasti käytettyjä tilastollisia luokittelumenetelmiä. Niiden luotettavuus on tärkeää, jotta voidaan taata tulosten vertailtavuus eri menetelmien ja laboratorioiden välillä.
Solja Säteen väitöskirja Chemical forensics analysis of chemical warfare agents – Development of methods and efforts towards standardisation takastettiin 26.9.2025 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi Principal Advisor, PhD Christopher Timperley, Defence Science and Technology Laboratory, Yhdistuneet kuningaskunnat, ja kustoksena VERIFINin johtaja Hanna Hakulinen.
Lähde: STT-info
Lue lisää:
