Teksti Tuomas Lehtonen Kuva Harri Jäntti/ Kuva-Ahti Oy
Sallamaari Siponen tutki väitöstutkimuksessaan laajasti suomalaisissa talousvesissä eläviä bakteerikantoja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää veden puhdistusmenetelmien ja jakelujärjestelmien suunnittelussa, hallinnassa ja riskien arvioinnissa.
Sallamaari Siponen, 36, tarkasteli tutkimuksessaan kotimaisten desinfioitujen ja desinfioimattomien talousvesien laatua sekä bakteeriston koostumusta ja aktiivisuutta. Tutkimus osoitti, että talousveden bakteerikannoissa oli selvää alueellista vaihtelua.
Siponen tutki myös bakteerien biokontrollointia, jolla bakteereita voidaan tuhota ainoastaan bakteereita infektoivien virusten eli bakteriofaagien avulla.
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Bakteeriyhteisöjä tutkitaan useimmiten DNA:han pohjautuen, mutta menetelmällä ei pystytä erottelemaan kuolleita ja eläviä mikrobeja. Väitöskirjatutkimuksessani suomalaisissa talousvesissä olevia aktiivisia eli eläviä bakteeriyhteisöjä tutkittiin RNA:han pohjautuvalla menetelmällä. Aiemmin suomalaisten talousvesien aktiivisten bakteeriyhteisöjen koostumusta ei ole kartoitettu näin kattavasti.
Bakteerilajisto, lajiston runsaus ja taudinaiheuttajalajeja sisältävät bakteerisuvut olivat eri kaupunkien talousvesissä erilaisia riippuen talousveden desinfiointimenetelmästä, muista käsittelyistä, veden kemiallisesta laadusta ja veden tuotantoon käytetystä raakavedestä.
Desinfioitua vettä jakelevissa verkostoissa bakteeriston lajirunsaus oli matalampi kuin desinfioimattomassa vedessä.
Kupariputkista ja muoviputkista rakennetussa koeverkostossa putkimateriaalin vaikutus oli suurempi putkien pinnoilla kasvaviin bakteeriyhteisöihin kuin veden bakteeristoon.
Veden bakteerikoostumukseen vaikutti käytetty desinfiointikemikaali. Tutkimuksessa talousvesistä löydettiin vähäisiä määriä esimerkiksi legionellasuvun bakteerien perimäainesta, mutta ei juurikaan taudinaiheuttajabakteereita.
Bakteerien biokontrolloinnista vedessä saatiin uutta tietoa. Biokontrollointi bakteerien omien virusten eli bakteriofaagien avulla on kiinnostavaa erityisesti nyt, kun antibioteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat tartuntataudit ovat maailmanlaajuinen terveysuhka.
Biokontrollointiin käytettävät bakteriofaagit on valittava huolella kohdebakteerin eli potentiaalisen taudinaiheuttajabakteerin torjumiseksi.
Useiden bakteriofaagien käyttö yhdessä voi pidentää biokontrolloinnin vaikutusta vedessä. Vedessä vielä vähän tutkitun biokontrolloinnin käytön tehokkuus ja turvallisuus vaatii kuitenkin lisää tutkimusta.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Talousveden bakteeriyhteisötutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää veden puhdistusmenetelmien ja veden jakelujärjestelmien suunnittelussa, hallinnassa ja riskien arvioinnissa.
Aktiivisten bakteeriryhmien tunnistamiseen käytettyä RNA-pohjaista menetelmää voidaan jatkossakin käyttää aktiivisten bakteerien tutkimuksessa, koska sen havaittiin toimivan vesien bakteeriyhteisöjen selvittämiseksi.
”Väitöskirjatyöskentely on kehittänyt taitojani myös viestinnässä ja ajanhallinnassa.”
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Väitöskirjatyössäni sain syventyä talousveden bakteeriyhteisön tutkimukseen perusteellisesti ja luotua itselle vakaan pohjan veden laadun tutkimuksesta.
Tutkimuksen aikana opin myös projektin hallinnan taitoja, joista uskon olevan paljon hyötyä myös jatkossa. Hain tutkimukseeni rahoitusta ja raportoin myönnettyjen apurahojen käytöstä.
Väitöskirjatyöskentely on kehittänyt myös viestinnän ja ajanhallinnan taitoja. Tuntuu hienolta, kun ison kokonaisuuden on saanut valmiiksi ja voi täysillä keskittyä uusiin tutkimusaiheisiin.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Työskentelen nyt tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Vesivälitteiset taudinaiheuttajat -tutkimusryhmässä. Työskentelen kahdessa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Se on erilaista verrattuna väitöskirjatyöhöni.
Haluaisin seuraavina vuosina lisätä urani kansainvälisyyttä tekemällä myös tutkimusvierailuja ulkomailla.
Toivon, että voin jakaa väitöskirjatyössä hankkimaani tietoa tutkimusyhteisölle ja esimerkiksi vesilaitoksille. Haluan kokeilla ja oppia uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan kehittää ratkaisuja vesien laatuun liittyviin ongelmiin ja edistää ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyttä.
Mikä on parasta vastapainoa tutkimukselle?
Teen pitkiä kävelyitä useimmiten meren rannalla. Tarkkailen siellä luontoa. Kasvien, lintulajiston ja hienojen maisemien muuttumista vuodenaikojen mukaan on mielenkiintoista seurata. Iltaisin ennen nukahtamista tykkään myös lukea kaunokirjallisuutta tieteellisten tekstien vastapainona.
FM Sallamaari Siposen ympäristötieteen väitöskirja Factors affecting microbial quality of drinking water distribution systems: control of bacteria in water and biofilms tarkastettiin 14.2.2025 Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Eila Torvinen Itä-Suomen yliopistosta.
Lue myös:
Sallamaari Siponen Orcid-tietokannassa
Talousveden puhtaudelle voi tulla haasteita – laadun tarkkailuun tarvitaan uusia menetelmiä
Juho Uzkurt Kaljunen: Tekniikan ja etiikan yhdistelmä innostaa
Radon on iso ongelma pohjavesilaitoksilla – työntekijöiden säteilyannos mitattava tarkemmin
