Teksti Mika Aalto, kuva Sini Pennanen
Vetytalouden edelläkävijyys luo edellytykset Suomen nousulle ja hiilineutraalille tuotannolle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto kolumnissaan. Hän nostaa esiin keskeisimmät kysymykset vetytaloudesta.
Vetytalous on ollut näkyvästi julkisuudessa viime vuosina. Epäilijät puhuvat hypestä, kun toiveikkaat näkevät vedyn tarjoavan ratkaisuja niin tulevaisuuden polttoainekysymyksiin ja energian varastointiin kuin kokonaisten toimialojen hiilineutraalisuussiirtymiin.
Kemianteollisuudessa vety on osa normaalia arkea, ja on ollut sitä jo pitkään. Alamme on suurin vedyn valmistaja ja käyttäjä Suomessa.
Huomattava määrä vedystä tuotetaan maakaasusta tai propaanista, mutta sitä syntyy myös päästöttömästi sivutuotteena esimerkiksi natriumkloraatin valmistuksessa. Tämän lisäksi Suomessa on jonkin verran elektrolyysereillä tapahtuvaa vedyn tuotantoa.
Kotimaisen tuotannon lisäksi Suomeen tuodaan huomattavat määrät vedyn jatkojalosteita, kuten ammoniakkia, jonka tuotanto perustuu fossiiliseen kaasuun.
Miksi vetytaloudesta sitten puhutaan niin paljon?
Vastaus on hiilineutraalius.
Pelkästään nykyisen vedyntuotannon muuttaminen hiilineutraaliksi kemianteollisuuden alalla vaatisi suuria määriä uutta elektrolyyserikapasiteettia ja vähäpäästöistä sähköä.
Katsotaan lukuja: Kemianteollisuuden sähkönkulutus on noin seitsemän terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes kymmenesosaa Suomen sähkönkulutuksesta. Nykyisen vedyn tuotannon korvaaminen vetyelektrolyysereillä vaatisi noin kahdeksaa TWh:a lisää päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan globaalisti kilpailukykyistä sähköä. Jos vetypohjainen tuontiammoniakki valmistettaisiin Suomessa vihreällä vedyllä, sähkön tarve kasvaisi valtavasti lisää.
Toimialallemme on päivän selvää, että puhtaasti tuotettua vetyä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavia määriä pelkästään hiilineutraaliuden vaatimien muutoksien takia – puhumattakaan mahdollisesta kasvusta.
Lue myös Kai Mykkänen vetytaloudesta: ”Suomella on kolme ässää hihassa”
”Toimialallemme on päivän selvää, että puhtaasti tuotettua vetyä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavia määriä.”
Vedyn ratkaisevaan rooliin on herätty monilla toimialoilla. Eri toimijoiden yhteenliittymä Vetyklusteri julkaisi kesällä 2023 laajan selvitystyön, vetytalousstrategian, jonka mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta vedyn suurvallaksi.
Suomessa on jo useita kriittisiä tekijöitä kunnossa. Meillä on toimitusvarma ja vähäpäästöinen sähköjärjestelmä, vakaa yhteiskunta, paljon teknologista osaamista sekä biopohjaista hiilidioksidia jatkojalosteiden valmistukseen.
Vetytalouden potentiaali tarkoittaa parhaimmillaan jopa kymmeniä miljardeja uutta arvonlisää ja kymmeniätuhansia työpaikkoja vuoteen 2035 mennessä.
”Vedyn suurvallaksi eteneminen vaatii huomattavia ponnisteluja kaikilla rintamilla.”
Vedyn suurvallaksi eteneminen vaatii kuitenkin huomattavia ponnisteluja kaikilla rintamilla. Vetytalousinvestoinnit eivät saa jäädä kiinni luvitus- tai rahoitushaasteisiin.
Osaajatarve ei saa hyytyä koulutuksen pullonkauloihin tai ulkomaisen työvoiman rajoitteisiin. Lisäksi ympäröivän infran kehityksen tulee pysyä mukana muutoksissa.
Koulutuksen tulee vastata yritysten tarpeisiin, joten on erityisen tärkeää käydä aktiivista vuoropuhelua vedyn tuotantoon liittyvien yritysten ja koulutuskentän välillä. Tarvitsemme osaamista kaikilla asteilla, ammatillista osaamista aikaisempaa enemmän myös englanniksi.
Lue myös Millä eväillä Suomesta vetytalouden mallimaa, Simo Säynevirta?
”Miltä kuulostaisi omavaraisuus ammoniakin tuotannossa? ”
Vetytalouden kasvu tarjoaa kemianteollisuudelle huimia mahdollisuuksia jatkojalosteiden, kuten ammoniakin, metanolin ja muiden synteettisten hiilivetyjen muodossa.
Miltä kuulostaisi omavaraisuus ammoniakin tuotannossa?
Ammoniakkia voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteiden valmistuksessa, laivapolttoaineena, savukaasujen puhdistukseen, juomaveden puhdistukseen ja räjähdysaineiden valmistuksessa.
Prosessikemikaalina sitä voidaan hyödyntää muun muassa kartonkituotteiden, entsyymien, hiivojen sekä bioetanolin valmistuksessa – ja saadaanpa siitä tehtyä myös salmiakkia.
Entäpä kotimaiset hiilineutraalit polttoaineet, muovit tai muut orgaanisen kemian tuotteet? Jatkojalosteiden lista on todella pitkä.
Vetytalouden edelläkävijyys luo edellytykset hiilineutraalille tuotannolle. Samalla se toimii isona valttina, kun kansainvälisesti kilpaillaan investoinneista vedyn jatkojalosteisiin. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa tuontiriippuvuuden tiellä.
On helppo nähdä, kumpi suunta olisi parempi Suomelle ja suomalaisille.
