Teksti Ulla Veirto, kuvat Pia Inberg
Suomalaisten kemistien seuran tuore puheenjohtaja Miia Mäntymäki haluaa nostaa ammattikunnan loistoon ja tunnetuksi. Niin tunnetuksi, että kun kuulet sanan kemisti, ajattelet: vau!
Miia Mäntymäki, 37, on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston kemian yliopistonlehtori, joka on keskittynyt ohjaamaan kandivaiheen opiskelijoita laboratoriotyöskentelyyn.
Innostaminen on keskeinen työsarka, ja hän on ollut jo vuosien ajan järjestämässä kemian olympialaisiin harjoittelevien nuorten valmennusta.
Suomalaisten kemistien seurassa (SKS) Mäntymäki on ollut aktiivinen jo pitkään. Kun on pyydetty johonkin tehtävään, hän ei ole kieltäytynyt.
”Olen ajatellut, että seurojen kautta pystyisi vaikuttamaan asioihin isommin kuin oman päivätyön kautta.”
12.4. kokouksessa varapuheenjohtaja Mäntymäki valittiin SKS:n puheenjohtajaksi, joka toimii myös kaikkien kemian seurojen tilaisuuksissa puheenjohtajana.
”Haluan tehdä seurojen puheenjohtajana hyvää työtä enkä vain heilutella käsiä. Olen näissä tehtävissä kohtuullisen nuori. Seura on 105-vuotias. On tasapainoteltava siinä, mitä uutta tuo ja mitä vanhaa säilyttää”, hän pohtii.
Kysyimme Miia Mäntymäeltä, mitkä ovat suurimmat haasteet omalla alalla ja mitä hän aikoo saada aikaan Suomalaisten kemistien seurassa. Aloitetaan puheenjohtajan tehtävästä.
Kemia näkyväksi positiivisena voimana
”Teen kemian näkyväksi ja tunnetuksi nuorelle polvelle. Panostan nuorison innostamiseen.
Kun nykyään keskustelussa vieraan kanssa kertoo olevansa kemisti, reaktio on: ’mä inhosin kemiaa koulussa’. Haluan, että tulevaisuudessa reaktio on: ’kemisti, vau!’
Ihmisten mielikuvissa kemia liittyy savuttaviin piippuihin, vaikka se voisi liittyä vaikkapa kiertotalouteen ja huippututkimukseen.
Seuratoiminnassa on mahdollisuus viestiä ja tuoda esiin kemian merkitystä koko Suomelle. Olemme jo jonkin aikaa esimerkiksi olleet aktiivisia monissa eri somekanavissa.”
Kiinnostavaa toimintaa myös ruuhkavuosi-ikäisille
Suomalaisten kemistien seurassa jäseniä noin 2 200.
SKS, Finska kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys Ktytf muodostavat yhdessä Kemian seurat, jonka kokonaisjäsenmäärä on 2 700.
Seurojen jaostoja ja paikallisseuroja on yli 20.
Jäsenten kokonaismäärä on aikaa myöden pienentynyt.
”Kun ihmisillä on vaativa työ ja hektinen arki, mahtuuko oman alan seuratoiminta mukaan? Seurat tarjoavat arvokkaan mahdollisuuden oman alan seuraamiseen ja kollegoiden tapaamiseen.
Kehitämme hallituksen kanssa toimintaa, joka motivoi kuulumaan kemian seuroihin ja osallistumaan tapahtumiin. Haastehan tosin on löytää tekemistä, joka kiinnostaa kuitenkin kaikkia.”
Englanninkieliset tiiviimmin mukaan toimintaan
”Englanninkielisten jäsenten osuus on kasvamassa. Heillekin olisi hyödyllistä tuntea oman alan ihmisiä ja tutustua muihin kemisteihin eri puolilta Suomea. Aion edistää toimintaa myös englanninkielisille, tietenkin myös suomen kielestä pidetään kiinni.
Tällä hetkellä suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, ja monet tekevät myös väitöskirjan.
Kun Suomeen asti on tultu, yleensä mieli on avoin ajattelemaan jäämistä tänne töihin. Esimerkiksi yliopistossa meidän tulee tuoda heille enemmän esiin suomalaista kemianteollisuutta ja yritysten tarjoamia työmahdollisuuksia.”
Haasteet omalla alalla: Tohtoreiden pikakoulutus ja opiskelijahävikki
Jos Miia Mäntymäkeä arveluttaa kemian alalla jokin juuri nyt, se on hallituksen yliopistoille suuntaama 255 miljoonan euron rahoitus 1 000 uuden tohtorin tuotantoon nopeassa tahdissa.
Tohtorit vauhditetaan valmistumaan kolmessa vuodessa nykyisen neljän vuoden sijaan. Tähän tohtorikoulutuksen uusien käytäntöjen pilotointiin on jaettu rahoitus viidelletoista tutkimushankekokonaisuudelle eri yliopistoissa.
”Projekti on aloitettava pikaisesti syksyllä 2024. Tämä muuttaa koko opiskelijajärjestelmän. Olisi voinut olla muitakin tapoja käyttää vastaava summa. Esimerkiksi kalliiden laitteiden uusimiseen ja muihin infrahankkeisiin, jotka hyödyttävät koko yliopistoa.”
”Monissa muissa maissa väitöskirjan tehneillä saattaa olla yksi julkaistu artikkeli tai ei sitäkään.”
Mäntymäki nostaa esiin väitösten moniportaisen hyväksyntäprosessin, jota yksinkertaistamalla voitaisiin säästää aikaa.
Väitöskirjan tekijöillä on Helsingin yliopistossa 3–4 vertaisarvioitua artikkelia, joiden pohjalta väitös sitten valmistuu. On pohdittu, voitaisiinko artikkeleiden määrää vähentää.
”Olemme huomanneet, että monissa muissa maissa väitöskirjan tehneillä saattaa olla vain yksi julkaistu artikkeli tai ei sitäkään. Jos on nopeutettava valmistumista, vähennämmekö vertaisarvioitujen artikkeleiden määrää? Tämä kuitenkin laskisi tasoa.”
Kemia kärsii hakijapulasta, vaikka tänä vuonna kemian hakijamäärät kasvoivat sekä Helsingin yliopistossa että Aalto-yliopistossa.
”Hävikkiä tulee. Haasteemme on saada opiskelijat pysymään. Opiskelijat vaihtavat meiltä mieluiten lääketieteelliseen ja muille lähialoille. Kiinnostaako potilas- ja hoitotyö todella niin paljon, vai onko kyse siitä, että lääkäri on tunnettu ammatti? Kemian opiskelun kautta pääsee kyllä kiinni esimerkiksi lääketieteeseen liittyvään tutkimukseen.”
”Pyrimme rakentamaan opiskelijoihin luottamuksellisen suhteen ja hyvän kontaktin.”
Mäntymäki tekee tunnetuksi alan töitä työssään ja monissa yleisötapahtumissa. Fukseille järjestetään Kemian päiviä, joissa esitellään erilaisia tehtäviä ja nimikkeitä.
”Pyrimme rakentamaan opiskelijoihin luottamuksellisen suhteen ja hyvän kontaktin. Sitä kautta voimme tukea ja keskustella opiskelijan kanssa.”
”Ketään ei kuitenkaan voi pelkällä viihteellä ja tempauksilla innostaa opiskelemaan, vaan motivaatio alaan täytyy löytyä syvemmältä opiskelijasta itsestään.”
Lue lisää:
FT Miia Mäntymäki
- 37-vuotias yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta.
- Tutkinut ald-teknologiaa Helsingin yliopistossa, kehittänyt siihen liittyviä laitteita Picosunissa (nyk. Applied Materials) ja opettanut Aalto-yliopistossa.
- Asuu puolisonsa kanssa Helsingin Myllypurossa, kotoisin Kalajoelta.
- Harrastaa tietokonepelejä, erityisesti strategiapeli Civilization VI:ta ja Pokemon Go:ta.
