Teksti Kemia-lehti, kuva Anne Nygård/ Unsplash
Nga Nguyenin väitöskirja tuotti mustikasta uusia tutkimusaineistoja, joita voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa ja luonnonmarjojen käytön kehittämisessä.
Tuore väitöskirja luo pohjaa mustikan ja muiden marjalajien tulevalle tutkimukselle eri näkökulmista, kuten marjan laadun kehittämiselle, jalostusohjelmille ja uusille teollisille sovelluksille.
Nga Nguyenin tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kokonaisvaltaisesti luonnonvaraisen mustikan hedelmän kehitystä.
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) tunnetaan erinomaisena ravinnonlähteenä, sillä sen marjat sisältävät paljon bioaktiivisia yhdisteitä. Mustikkaa esiintyy runsaasti Keski- ja Pohjois-Euroopan metsissä. Sinisen mustikan kanssa samoissa metsissä esiintyy kahta värimutanttia: valkoista ja kiiltävää mustaa.
Väitöskirja tuotti mustikasta uusia tutkimusaineistoja, joita voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa.
Aineistot osoittivat esimerkiksi mustikan kypsymistä säätelevät geenit ja kasvihormonit sekä valaisivat ravintoaineiden muutosten ja erilaisten näkyvien merkkien välistä yhteyttä raaoista kypsiin marjoihin.
Lisää tieteellistä tietoa mustikasta
Mustikkaa hyödynnetään jo nyt monipuolisesti sen erittäin korkeiden antioksidanttipitoisuuksien ja erinomaisen maun ansiosta. Mustikka kiinnostaa sekä tieteellistä tutkimusta että teollisuutta. Sitä hyödynnetään elintarviketeollisuuden lisäksi erilaisissa lääketieteellisissä ja kosmeettisissa sovelluksissa.
Nga Nguyen halusi väitöskirjassaan laajentaa tieteellistä tietoa mustikasta. Mustikan bioaktiivisten yhdisteiden molekulaarisia vaikutusmekanismeja sekä niiden aineenvaihdunnallisia profiileja marjan kypsymisen aikana on pyritty ymmärtämään jo aiemmin monissa tutkimuksissa.
Biologisten järjestelmien tuntemus geenien ja yhdisteiden välillä kypsymisprosessin aikana on kuitenkin edelleen vähäistä, ja mustikan tietokantaresurssit ovat niukat.
Tutkimus tarjoaa dynaamisen ja kokonaisvaltaisen kuvan geenien ja yhdisteiden muutoksista mustikan hedelmän kypsymisen aikana.
Tutkimus edistää merkittävien tietokantojen rakentamista mustikalle ja muille villeille ja viljellyille Vaccinium-lajeille.
Mustikan vahapinta kiinnostaa
Mustikan marjan vahapinta on herättänyt viime aikoina yhä enemmän kiinnostusta sen sisältämien bioaktiivisten yhdisteiden vuoksi sekä luonnollisena vahan lähteenä.
Mustikan hedelmän pintavahan koostumuksen ja biosynteesin muutokset kypsymisen aikana tutkittiin, jotta saataisiin näkymiä kasvipohjaisten vahojen ja niiden sovellusten lisätutkimuksille.
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa mustikan hedelmän pintavahan koostumuksesta. Tulokset osoittivat triterpenoidit ja rasvahapot mustikan vahan pääluokiksi, joita voitaisiin pitää potentiaalisina bioaktiivisten yhdisteiden lähteinä esimerkiksi ruokaan ja kosmetiikkaan liittyvissä sovelluksissa.
Nga Nguyenin väitöskirja Towards a comprehensive understanding of the fruit development and ripening process of wild bilberry (Vaccinium myrtillus L.) tarkistettiin 12.4.2024 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Paula Mulo Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Soile Jokipii-Lukkari Oulun yliopistosta.
Lue lisää:
Väitös: Kirkkaammat väriaineet voivat edistää lääke- ja rokotekehitystä
Valion Food 2.0 – avainhenkilöt ja isot teemat julkistettiin
Petro Lahtinen vaihtoi Woodion kosmetiikkaan – raaka-aineet metsästä
