Teksti Marja Ollakka Kuvat VTT ja Marja Ollakka
VTT:n uusi pilottilaitos näyttää käytännössä, kuinka talteenotetuista hiilidioksidipäästöistä voi jalostaa esimerkiksi muovia tai polttoaineita.
VTT:n, LUT-yliopiston ja eri yritysten yhteinen pilottilaitos jalostaa talteenotetusta hiilidioksidista yhdisteitä, jotka voivat korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi muovituotteissa ja kemikaaleissa.
Merikontteihin rakennettu pilottilaitos aloitti toimintansa VTT:n Bioruukissa Espoossa elokuussa. Pilottilaitosta on valmisteltu VTT:n ja LUT-yliopiston Forest CUMP -tutkimusprojektissa, jonka lupaavat tutkimustulokset viedään näin kohti käytäntöä.
”Tämä on ollut todella innostava ja kiinnostava tutkimusprojekti. Työmme tuloksena syntynyt pilottilaitos todistaa, miten hiilidioksidista voidaan ottaa yhdisteitä talteen jatkojalostusta varten”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen.
”Merkittävä vientimahdollisuus uusiutuville korkean jalostusasteen tuotteille.”
Suomi on tutkimassa teknologiaa etujoukoissa maailmassa. Uusiutuva energia, vetytalous ja metsäteollisuuden bioperäiset hiilidioksidipäästöt avaavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää uutta kestävää teollisuutta.
”Forest CUMP on hyvä osoitus siitä, että kannattaa satsata tutkimukseen ja kehitykseen – näin saadaan Suomi nousuun. Tämä teknologia synnyttää merkittävän vientimahdollisuuden uusiutuville korkean jalostusasteen tuotteille”, Lehtonen sanoo.
Suomi voisi olla johtava maa
Lehtosen mukaan Suomi voisi olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä.
”Suomessa syntyy biopohjaista hiilidioksidia valtavasti, pelkästään puunjalostusteollisuuden piiipuista noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Pohjoismaiden ulkopuolella näin suuria bioperäisiä hiilidioksidilähteitä on harvassa”, Lehtonen muistuttaa.
”Tuosta 20 miljoonasta tonnista pystyisi jalostamaan noin 40–50 miljoonaa tonnia polttoaineita, kemikaaleja ja polymeerejä. Se on suunnilleen sama määrä kuin Suomessa tällä hetkellä käytetään liikennepolttoaineita.”
Tuotantokäyttöön vielä matkaa
Forest CUMP -tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi, kuten polypropeeniksi ja polyeteeniksi. Ne ovat yleisimmin käytettyjä muovilaatuja ja niiden valmistukseen käytetään tällä hetkellä etupäässä fossiilisia raaka-aineita.
Projektissa on tutkittu koko tuotantoketjua hiilidioksidin talteenotosta aina eteenin ja propeenin tuotantoon, jotka ovat polyeteenin ja polypropeenin raaka-aineita.
”Pilottilaitoksella tuotetaan eteeniä ja propeenia Bioruukin savukaasun hiilidioksidista. Myöhemmin teknologia voidaan ottaa tuotantokäyttöön siellä, missä biopohjaista hiilidioksidia syntyy, kuten metsäteollisuuden tuotantolaitoksilla”, Lehtonen kertoo.
Tutkimuksesta käytäntöön on vielä pitkä matka. Lehtonen arvioi, että tutkittu teknologia voisi olla tuotantokäytössä noin vuoden 2030 paikkeilla.
Forest CUMP -projekti käynnistyi elokuussa 2022 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun tai mahdollisesti maaliskuuhun 2025. VTT on valmistelemassa kumppaniensa kanssa jo seuraavaa isoa EU-hanketta aiheesta. Siinä on mukana iso metsäteollisuusyritys, jonka alueelle seuraava hiilidioksidin talteenottolaitos tulisi. Sen jälkeen seuraava askel voisi olla varsinainen tuotantolaitos.
Kohti kansallista hiilineutraalisuutta
Suomessa halutaan hyödyntää bioperäisten hiilidioksidipäästöjen talteenottoa yhtenä kasvihuonepäästöjen vähentämisen keinona. Esimerkiksi hallitusohjelma tavoittelee teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä.
Forest CUMP -projekti on osa Business Finland Veturi -ekosysteemiä, jossa kehitetään suomalaisten yritysten kanssa erilaisia ratkaisuja kohti kestävää kehitystä ja kansallista hiilineutraalisuutta.
Forest CUMP -projektissa ovat mukana veturiyritykset Borealis, Neste ja ABB sekä Metsä Spring Oy, Kemira, Vantaan Energia, Stora Enso, Kleener Power Solutions, Carbonreuse Finland, Fortum ja Essity. VTT:n tutkimuspartnerina on LUT-yliopisto. Tutkimuksen koko volyymi on noin 6,6 miljoonaa euroa.
Muovi on merkittävässä asemassa, kun hiilidioksidi halutaan sitoa pitkäikäisiin tuotteisiin. Forest CUMP on osa Borealiksen SPIRIT-ohjelmaa, joka edistää muoviteollisuuden vihreää siirtymää.
”Tämä tukee visiotamme, jossa teollisuuden hiilidioksidipäästöistö valmistetaan pitkäikäisiä tai täysin kierrätettäviä muovituotteita. Niihin hiili voidaan sitoa pitkäksi ajaksi”, korostaa Ismo Savallampi Borealikselta.
Lue myös:
Edessä energiamurros – VTT:n Antti Arasto ei usko, että aurinko ja tuuli yksin riittävät
Muovin kemiallisessa kierrätyksessä öljy synnytetään uudelleen
Homeiden sokerinkuljetusproteiineilla voitaisiin lisätä biopolttoaineiden kannattavuutta
