Teksti Miia Vatka, kuva Istock
Tulevaisuudessa tekstiilijätteen uusiokäyttö on jopa muovia tehokkaampaa. Suomessa on tekstiilijätekierrätykseen teknisiä tuotantovälineitä mutta ei organisaatiotasoa.
Suomessa hylätään vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Jokaiselta suomalaiselta sitä putkahtaa keskimäärin 10–20 kiloa vuodessa ja nimenomaan vaatteina.
Yritykset ja laitokset hylkäävät erityisesti lakanoita, pyyhkeitä, työvaatteita ja tuotannon leikkuujätettä. Yritysjäte hyödynnetään paremmin kuin kansan tekstiilit. kertymä.
Maailmassa prosentti tekstiileistä kierrätetään takaisin tekstiiliksi.
Jätteessä muhii kuitenkin miljardibisnes, sillä tekstiilikuidun kilohinta liikkuu 2–3 euron välillä. Liiketoimintapotentiaalia alalla siis on.
Direktiivistä ja standardoinnista apua
Tekstiilijätteen tehokkaampaan kierrätykseen on pyritty EU:n tasolla pitkään valmistellulla jätepuitedirektiivin muutoksella. Se velvoittaa tekstiilialan yritykset vastaamaan kierrätyksen järjestämisestä.
”Suomessa teknisiä tuotantovälineitä tähän jo olisi, mutta organisaatiotaso on vasta rakennusvaiheessa. Saksassa ja Ranskassa organisaatiomalli on olemassa, mutta tuotantokapasiteetti on niissä Suomea jäljessä”, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin konkretisoi sääntelydirektiivin käyttöönoton ongelmia.
Myös uusiokäyttötekstiilien standardointi on vielä kesken. Materiaalin koostumus asettaa haasteita.
”On tiedettävä, mitä tekstiili sisältää, jotta sen pystyy käyttämään uudestaan. Esimerkiksi heikkolaatuisia ja koostumukseltaan sekalaisia pikamuotitekstiilejä on vaikea kierrättää kannattavasti. Myös tekstiilien isot siirtokuviot, brodeeraukset ja paljetit ovat ongelmallisia”, Harlin kertoo.
Ovatko asiat paremmin vuonna 2030?
Kierrätykseen tarvittavien tuotantolaitosten suunnittelu, luvat ja rakentaminen vievät aikansa.
Harlin arvioi, että jätepuitedirektiivin edellyttämät toimet olisivat käytössä vuonna 2030.
Ihannetilanteessa tekstiilijätteen kierrätysprosentti kasvaa nykyisestä huimasti.
”Muovijätteestä jo 20 prosenttia menee uusiokäyttöön, 50 prosenttia tavoitellaan. Tekstiilijätteellä on hyvät edellytykset päästä samaan, jopa parempaan”, Harlin arvioi.
Vielä joskus kauppojen seinissä onkin myös tekstiilinpalautusautomaatti. Kuluttaja saa tekstiilijätteestä pantillisten pullojen tapaan ehkä jopa rahaa.
Lue myös:
Tekstiilijätteen määrää voisi vähentää 80 prosentilla – VTT mukana EU-hankkeessa
Kuitumekaaninen kierrätys
- Kerätty ja lajiteltu tekstiilijäte avataan karstaamalla kangas ja lankarakenne kuiduiksi.
- Kuiduista voi valmistaa tekstiiliä.
- Toteutuu parhaiten vuokra- ja työvaatteissa.
- Päätoimijana Suomessa Rester.
Kemiallinen kierrätys
- Tekstiilin kuidut puretaan ja rakennetaan uudelleen polymeeri- ja jopa monomeeritasoa myöden.
- Teknistä valmiutta puuvillan kemialliseen kierrätykseen on, mutta toteutus on alkutekijöissään.
- Suomalainen Infinited Fiber Company suunnittelee ensimmäistä tuotantolaitosta Kemiin.
- Polyesterin kemiallinen kierrätys tutkimusvaiheessa.
