EU:n Green Dealiin liittyvät lakimuutokset ja toimialan omaehtoinen tavoite päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä ovat tärkeitä aiheita Kemianteollisuudessa alkavana vuonna. Ukrainan sodan aiheuttamaan akuuttiin energiakriisiin pitäisi reagoida väliaikaisilla tukitoimilla, kirjoittaa kirjeenvaihtajamme Tuomas Tikka.
Teksti Tuomas Tikka
Mitä ajankohtaista tapahtuu EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa Green Dealissä? Entä mitä vaikutusta tällä voi olla meidän kotimaisiin suunnitelmiimme matkalla kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta?
Erityisesti näihin aiheisiin keskityn Kemia-lehden uutena kirjeenvaihtajana. Työkseni seuraan energia- ja ilmastoasioita Kemianteollisuus ry:n vastuullisuustiimin johtavana asiantuntijana.
Vaikka päättäjillä ja kemianteollisuudella tuntuu olevan samat tavoitteet, näkemykset tarvittavista keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi eivät aina ole samanlaiset. Toimenkuvaani kuuluu tapaamisia ja vuoropuhelua päättäjien kanssa, niin Brysselissä kuin Helsingissäkin.
Tärkeänä yhteistyökumppaninamme EU:n edunvalvonnassa on Cefic, Euroopan kemianteollisuutta edustava kattojärjestö, jonka jäseniä olemme.
VUONNA 2019 Suomessa toimiva kemianteollisuus asetti itselleen tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteen edistäminen on yksi Kemianteollisuus ry:n vastuullisuustiimin keskeisimpiä asioita.
Tavoitteen asettamisen jälkeen olemme laatineet monenlaisia jatkoselvityksiä, kuten Hiilineutraali kemianteollisuus -ilmastotiekartan. Pyrimme tunnistamaan kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen vaatii toimintaympäristöltä ja toimialan yrityksiltä. Yksi näistä on sähköistyminen ja siihen liittyvät teknologiat, sekä siihen läheisesti liittyvä vetytalous. Viimeisimpien selvityksien perusteella päivitimme oman tavoitteemmekin muotoon luontopositiivinen hiilineutraali kemianteollisuus 2045.
ENERGIA- JA ILMASTOASIAT aiheuttavat tällä hetkellä harvinaisen paljon keskustelua Brysselissä.
Kaikki alkoi saksalaisen Ursula Von Der Layenin voitettua Green Deal -teemalla Euroopan komission puheenjohtajakisan. Valinnan jälkeen uusi puheenjohtaja ei paljoa aikaillut, ja pian komission valtava lainsäädäntökoneisto olikin valjastettu laatimaan päivitysesityksiä lähes kaikkiin energia- ja ilmastolainsäädännön osa-alueisiin.
Tätä on seurannut useita lainsäädäntöpakettijulkaisuja, jotka alaa seuraavat tunnistavat esimerkiksi nimillä ”Fit for 55″ tai ”kaasupaketti”. 55-valmiuspaketilla pyritään vähentämään EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaasupaketilla luodaan edellytyksiä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen pääsylle energiajärjestelmään.
Komissio antaa kerralla valtavan määrän uusia lainsäädäntöesityksiä tai päivityksiä, ja tämän jälkeen yksityiskohtia aletaan hioa parlamentin ja neuvoston kanssa.
Prosessit kestävät pitkään. Esimerkiksi vuoden 2021 kesällä komissio antoi Fit for 55 -paketissa 12 uutta lainsäädäntöpäivitystä, joista vasta ensimmäisistä (päästökauppa ja hiilitulli) näyttäisi löytyneen yhteisymmärrys. Neuvottelut ovat käyneet kuumina viime kuukausina.
OLEN VIIME AIKOINA seurannut energia- ja ilmastolainsäädäntöön liittyen erityisesti uusituvan energian direktiivin, päästökauppadirektiivin, hiilitullin, energiatehokkuusdirektiivin ja kaasupaketin päivitysprosesseja.
Näihin kaikkiin liittyy isoja kysymyksiä kemianteollisuudelle. Miten hiilitulli saadaan lopulta toimimaan ja mitkä ovat sen tarkemmat säännöt? Mikä on päästökaupan hiilivuotosuojien tulevaisuus? Suosiiko lainsäädäntö hiilidioksidin talteenottoa? Entä millä tavalla tuotettu vety on tulevaisuudessa hyväksyttävää? Nämä ja monet muut kysymykset ovat merkittäviä hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta.
Tilannetta on vuoden 2022 aikana mutkistanut Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut energiakriisi. Yritykset ovat vaikeuksissa. Poliitikoilla on ollut valtava paine tehdä toimenpiteitä, ja niitä on tehtykin.
Toimenpiteistä huolimatta tilanne on talven alkaessa mennyt vaikeaksi, eikä näkymä keväälle vaikuta helpolta.
PÄÄTTÄJILTÄ TARVITAAN nyt viisautta, jotta niin kotitaloudet kuin teollisuuskin saadaan kannateltua akuutin kriisin yli.
Erilaiset väliaikaiset tukitoimet ovat tässä tilanteessa perusteltuja myös teollisuudelle.
Komissiosta on tullut kaasuun liittyen paljon esityksiä, ja lisäksi koko sähkömarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä aiotaan päivittää. Huomionarvoista on myös se, että komissio näkee useita Green Dealiin liittyviä elementtejä, kuten uusiutuva energian, vedyn ja energiatehokkuuden hyvinä keinoina kriisin taklaamiseksi.
Tiekarttamme havainnot ja keinot näyttäisivät pidemmällä aikavälillä purevan yllättävän hyvin myös energiakriisiin.
Lue lisää:
Tilaa uutiskirjeemme!
Saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi
