Teksti Leeni Peltonen, kuva Istock
Albert Fleming hoksasi antibioottien mahdollisuudet erehdyksensä kautta noin 100 vuotta sitten. Nykyään yhdenkin uuden ja toimivan antibioottimolekyylin kehittäminen etenee hitaasti.
Antibioottien historia alkaa vuodesta 1928, kun skotlantilainen Albert Fleming unohti petrimaljan laboratorion työpöydälle. Hän oli tutkinut oman nenänsä eritettä, joka sisälsi stafylokokkibakteereja. Viljelmä oli parin viikon poissaolon aikana homehtunut ja mennyt pilalle.
Tutkiessaan näytettä Fleming kuitenkin huomasi bakteerien kasvun keskeytyneen homeen ympärillä. Hän päätteli, että homeen erittämä toksiini oli estänyt bakteerien kasvun, ja tästä oivalluksesta sai alkunsa penisilliinin kehittäminen.
Ensimmäisen kerran sillä hoidettiin potilasta 1941, ja toisen maailmansodan jälkeen penisilliinin massatuotanto alkoi pelastaa potilaita monilta siihen asti tappavina tunnetuilta taudeilta, kuten turberkuloosilta ja keuhkokuumeelta.
Useimmat edelleen käytössä olevat antibiootit kehitettiin 1950–1970-luvulla, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Uudet lääkkeet ovat usein noiden löydösten muunnelmia. Useat bakteerit ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi antibiooteille.
Lääkejätit lähtivät, pienet startupit jatkavat
Isot lääketehtaat ovat pitkälti jättäneet antibioottien kehittämisen, ja kehitys tapahtuu akateemisen maailman lisäksi etenkin pienissä yrityksissä. Lääketeollisuuskin tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa.
EU:n ja EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) rahoittamassa IMI-ENABLE-hankkeessa (European Gram-Negative Antibacterial Engine) etsittiin uusia antibiootteja gramnegatiivisia bakteereja vastaan. Hanke on kuusivuotinen.
Gramnegatiiviset bakteerit ovat erityisen hankalia kohteita antibiooteille kaksinkertaisen solukalvonsa vuoksi. Hankkeessa oli mukana myös suomalainen Northern Antibiotics -yritys.
ENABLE-hankkeen tutkimuksen kohteena olivat Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae, Pseudomonas aeruginosa ja Acinetobacter baumannii -bakteerit. Ne voivat aiheuttaa muun muassa hengenvaarallisia virtsatie-, keuhko- ja ihoinfektioita.
Hankkeen tavoitteena oli luoda tehokas, johtolankamolekyylejä kehittävä tutkimusympäristö ja saada ainakin yksi lääkeainekandidaatti vaiheen I kliinisiin kokeisiin.
Kaksi ainesta edennyt jatkotutkimuksiin
ENABLE-hankkeessa onnistuttiin viemään yksi gramnegatiivisiin bakteereihin tehoava antibioottimolekyyli terveillä koehenkilöillä tehtyihin ensimmäisiin vaiheen I tutkimuksiin.
”Lisäksi Oxfordin yliopiston European Lead Factory -yhdistekirjastosta löytämät uudentyyppiset metallobeetalaktamaasi (MBL) inhibiittori-indolikarboksylaatit – joiden synteesin parissa työskentelin – pääsivät lääkeainekandidaattivaiheeseen, joka edeltää kliinisiä tutkimuksia”, tutkimuksessa mukana ollut lääkekemian dosentti Paula Kiuru Helsingin yliopistosta kertoo.
MBL-inhibiittorit eivät itse tapa bakteereita, mutta ne estävät resistenttejä MBL-entsyymejä hajottamasta beetalaktaamiantibiootteja.
Synteettiset pienmolekyylit ovat edelleen potentiaalisia mikrobilääkkeitä, ja tänä vuonna FDA hyväksyi uudentyyppisen suun kautta otettavan gepotidasiinin virtsatietulehduksen hoitoon.
Ruotsin valtio on panostanut antimikrobitutkimukseen Suomea enemmän, ja siellä tutkimus jatkuu ENABLE-2 projektissa.
Lue myös:
Tuula Heinonen etsii ratkaisuja antibioottikriisiin – Lupaava lääke Viri-01 pian ihmiskokeissa
