”ALD-tutkimus ottaa harppauksen, kun saamme uuden laitteen”

Teksti Annika Holmsten, kuvat Mikko Suutarinen

Mitä Helsingin yliopiston kemian laitoksen tohtorikoulutettava Heta Nieminen odottaa kuin kuuta nousevaa? Matalaenergistä ionisirontalaitetta. Entä muuta? 

Heta Nieminen ja mittalaitteistoa.
Heta Nieminen tekee työtä mittalaitteistolla, johon on yhdistetty ALD-reaktori ja analyysilaitteisto. Kone on uusi ja maailmassa ainutlaatuinen. Loppuvuodesta siihen yhdistetään merkittävä lisäosa.

Mitä kuuluu?

Olen odottavaisella mielellä. Tutkimusryhmämme HelsinkiALD eli Atomic Layer Deposition saa loppuvuodesta uuden matalaenergisen ionisirontalaitteen. Saimme rahoituksen Business Finlandilta. Laitteella voi nähdä erittäin tarkasti muutamia atomikerroksia aivan pinnan päältä. Se on tärkeä muun muassa ohutkalvojen tutkimuksessa. Otamme uuden harppauksen eteenpäin ALD-tutkimuksessa. Se ilahduttaa!

Miksi lähdit opiskelemaan kemiaa?

Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten asiat ja laitteet toimivat. Kemia oli minulle luonteva valinta. Toden teolla se tempaisi mukaansa, kun olin  kesätyössä HelsinkiALD-ryhmässä. Nyt teen ryhmässä materiaalikemian väitöskirjaani. Tutkin reaktioita, jotka saavat atomikerroskasvatetut ohutkalvot kasvamaan.

Kuinka tutkimustanne hyödynnetään?

Teemme tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Kehittämiämme
uusia materiaaleja ja kalvoja patentoidaan teolliseen käyttöön. Niitä käytetään muun muassa mikroelektroniikassa, kuten muistien ja transistorien valmistuksessa.

Mikä alassasi hämmästyttää?

Hämmästelen, kuinka uskomattoman pieniä ja hienostuneita rakenteita puolijohdeteollisuudessa osataan kehittää. Nykyään pystytään rakentamaan jopa 50 miljardia transistoria yhdelle mikropiirille. Yksi transistori on pienempi kuin ihmisen DNA.

 

”Maailma pelastetaan vain tiedeyhteisön ja poliitikkojen yhteistyöllä.”

Kollega, joka on sinulle tärkeä?

Koko tutkimusryhmämme on minulle tärkeä yhteisö. Meillä on erinomainen yhteishenki. Jos pitäisi nimetä yksi tärkeimmistä kollegoista, olisi hän professori Mikko Ritala. Hän on ryhmämme johtaja ja väitöskirjani ohjaaja.

Voivatko kemistit pelastaa maailman?

Uskon, että maailma pelastetaan vain tiedeyhteisön ja poliitikkojen yhteistyöllä. Kemisteillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja energiantuotannon haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi akuissa ja aurinkokennoissa tarvitaan materiaaleja, joita me tutkimme. Puolijohdetutkimus auttaa myös kehittämään entistä energiatehokkaampia laitteita.

Ongelma, jonka haluaisit ratkaista?

Jos voisin heilauttaa taikasauvaa, haluaisin ratkaista maapalloa uhkaavan ilmastonkriisin. Olen henkeen ja vereen luontoihminen. Nautin luonnosta muun muassa vaelluksilla ystävieni kanssa.

 

Heta Nieminen on Suomalaisten kemistien seuran edustaja EYCN:ssä eli Eurooppalaisten nuorten kemistien verkostossa. Nieminen kirjoitti raportin verkoston tapaamisesta Portugalissa. 

Lue lisää: Nuoret kemistit: Kemian alan työpaikat ja koulutustiedot koko Euroopasta yhdelle kartalle

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä