Kemia-lehden tiedekirjeenvaihtaja Markus Lahikainen aloittaa yliopistoluentonsa yllättämällä opiskelijat sillä, mihin kaikkeen kemiaa tarvitaan. Luentosalissa kuuluu kohahdus, kun opiskelijat kuulevat, että kemia on Suomen suurimpia vientiteollisuuden aloja, samaa tasoa kuin metsäteollisuus.
Teksti Markus Lahikainen
Luentosaliin valuu porukkaa tasaiseen tahtiin. Kohta lähes jokainen salin 300 penkistä on täynnä. On alkamassa insinöörikemian ensimmäinen luento.
Lähtökohtani opettajana on vaikea. Tiedostan, että en näe suurinta osaa opiskelijoista enää seuraavilla kemian kursseilla – tai edes seuraavalla luennolla. Tämä yksi kurssi on monelle ensimmäinen ja viimeinen yliopistokemian kurssi. Tämän takia aloitan luentoni aina pienellä motivaatiopuheella siitä, miksi jokaisen olisi ymmärrettävä edes vähän kemiaa…
ALOITAN KEMIAN MERKITYKSEN pohdinnan siitä, mitä kemia on. Kemia on luonnontiede, jossa tutkitaan, kuinka aine ja elämä on rakentunut erilaisista rakenneosasista, atomeista tai molekyyleistä ja kuinka nämä rakenneosaset muodostavat jotain uutta ja ainutlaatuista reagoidessaan keskenään.
Jokainen elollinen olento on rakentunut kemiallisista yhdisteistä. Kehossamme tapahtuu miljoonia kemiallisia reaktioita, joissa esimerkiksi solut muuttavat ruuan sisältämää energiaa itselleen käyttökelpoiseen muotoon. Kemialla on tärkeä rooli myös ihmisen terveydessä aina lääkeaineiden valmistuksesta verikokeiden analysointiin.
Kemia vaikuttaa taustalla kaikessa. Kemiaa on usein kutsuttu keskeiseksi tieteeksi, sillä se yhdistää luonnontieteet soveltaviin tieteisiin kuten biologiaan, lääke-, insinööri- ja materiaalitieteisiin.
Esimerkiksi materiaalitutkimuksen avulla pyritään kehittämään vaihtoehtoisia materiaaleja vesistöjä pilaaville muoveille. Oletkin ehkä huomannut, että muovipillit on pikkuhiljaa korvattu pahvisilla? Tätäkään ei olisi tapahtunut ilman kemiaa.
“Mitä paremmin osaamme kemiaa, sitä paremmin voimme olla vaikuttamassa ihmiskunnalle tärkeisiin asioihin.”
KEMIA ON RATKAISEMASSA globaaleja haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
1990-luvun lopussa kehitettiin ns. Millennium-projekti. Siinä on listattu 15 asiaa, joihin tulee kiinnittää huomiota, jotta Maapallo säilyy asumiskelpoisena. Kemia liittyy niistä suoraan tai välillisesti ainakin seitsemään asiaan: ilmastonmuutokseen, puhtaaseen veteen, väestöön ja resursseihin, terveysasioihin, koulutukseen ja oppimiseen, energiaan sekä tieteeseen ja teknologiaan. Mitä paremmin osaamme kemiaa, sitä paremmin voimme olla vaikuttamassa ihmiskunnalle tärkeisiin asioihin.
Suomessakin kemialla on iso rooli, ja kemianteollisuuden tuotteet ovat merkittäviä viennille.
Kuulen insinöörikemian luennolla yllättyneen kohahduksen kertoessani kemianteollisuuden olevan yksi Suomen suurimmista teollisuudenaloista. Lähes 20 prosenttia Suomen tavaraviennistä on kemianteollisuuden tuotteita – saman verran kuin esimerkiksi sellu- tai paperituotteiden vienti.
Suomesta viedään maailmalle paljon erilaisia öljynjalostus- ja peruskemiantuotteita, kuten lannoitteita ja säilöntäaineita. Näillä aloilla suomalaiset yritykset ovat maailman kärkeä. Ne tarvitsevat osaavaa työvoimaa tai ainakin työntekijöitä, joilla on perustiedot kemiasta. Yksi tavoitteeni opettajana onkin antaa opiskelijoille valmiudet tehdä työelämässä yhteistyötä kemian asiantuntijoiden kanssa.
…LUENNON PÄÄTTEEKSI katson tavaroitaan pakkaavia opiskelijoitani ja mietin, olenko saanut edes muutamassa opiskelijassa herätettyä pienen motivaation kipinän kemiaa kohtaan.
Lue lisää:
Tilaa uutiskirjeemme!
Saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi
