Teksti Ari Rytsy, kuva Mehiläinen
Räntäsade piiskaa takinliepeitä, mutta ravintolan ovella vastassa on iloinen puheensorina ja mausteisen glögin tuoksu. Työsähköpostit on suljettu, viestit vaimennettu ja edessä aukeavat pikkujoulut.
Osa juhlaväestä nostaa maljan alkoholittomana, mutta monen lasissa pirskahtelee alkoholi. Sen määrästä riippuen ilta voi tarjota inhimillisen tunneskaalan aina kevyestä rentoutumisesta ja kuplivasta ilosta seuraavan aamun ahdistukseen. Pinnan alla kyse on tarkasta biokemiallisesta ketjureaktiosta. Päänäyttämönä toimivat aivojen noin 86 miljardia hermosolua, ja tapahtumia ohjaa sekä rasva- että vesiliukoinen molekyyli nimeltä etanoli.
Jarrut löystyvät maljapuheiden aikana
Tervetuliaismaljojen kilahdellessa moni huomaa hartioidensa laskeutuvan. Kyse on sekä tilanteen odotuksista että puhtaasta fysiologiasta.
”Etanoli on vikkelä molekyyli, joka läpäisee aivoja suojaavan veri-aivoesteen vaivatta ja alkaa vaikuttaa jo noin kymmenessä minuutissa. Se, kuinka voimakkaasti alkoholi tehoaa, riippuu lasin sisällöstä, illan ateriasta, nauttijan omasta fysiikasta sekä ennen kaikkea juomisnopeudesta”, kertoo Mehiläisen päihdelääkäri Kaarlo Simojoki.
”GABA rauhoittaa aivoalueita, jotka vastaavat oman toiminnan tarkkailusta ja analysoinnista.”
Aivoissa etanolin ensimmäinen osoite ovat GABA-reseptorit. Gamma-aminovoihappo eli GABA on keskushermoston tärkein jarruttava välittäjäaine, joka hillitsee hermosolujen välistä sähköistä viestintää.
”GABA rauhoittaa aivoalueita, jotka vastaavat oman toiminnan tarkkailusta ja analysoinnista. Kun näiden alueiden aktiivisuus laskee, myös itsekriittisyys vaimenee. Samalla mielihyväkeskuksessa vapautuva dopamiini viestii, että hetki tuottaa iloa, ja taustalla rauhoittuu myös elimistön oma stressinsäätely”, Simojoki kuvaa.
Sisäinen toimitusjohtaja kaventaa näkökulmaansa
Pääruoan jälkeen nauru ja puhe voimistuvat, ja tunnelma vapautuu entisestään. Pöytäkeskusteluissa heitetään suorapuheisempia huomioita ja innostutaan ajatuksista, joita arkena harkittaisiin pitkään.
Muutos kertoo siitä, että etanoli laajentaa vaikutustaan etuaivokuorelle. Siellä sijaitsevat aivojen korkeammat toiminnot, jotka arvioivat tilannetta, punnitsevat seurauksia ja hillitsevät impulsseja.
”Alkoholi vaimentaa näitä verkkoja, jolloin henkinen näkökenttä kapenee ja huomio keskittyy vain tähän hetkeen. Sisäinen toimitusjohtaja ei ota lopputiliä, mutta sen tilannekuva muuttuu yksiulotteiseksi”, sanoo Simojoki.
”Pikkuaivot tekevät valtavasti näkymätöntä työtä kerätessään jatkuvaa dataa eri puolilta kehoa.”
GABA-jarrun tehostamisen lisäksi etanoli vaimentaa aivoja salpaamalla glutamaattireseptoreita. Koska glutamaatti on keskushermoston tärkein kiihdyttävä viestinviejä, sen vaimentaminen hidastaa ajatuksenkulkua. Kaiken seurauksena normaaliin tilannesuodattimeen alkaa tulla reikiä, ja kyky arvioida omaa arviointikykyä heikkenee.
Takaraivossa sijaitsevien pikkuaivojen hienosäätö alkaa häiriintyä, mikä heijastuu vähitellen kehon hallintaan. Askeleet muuttuvat epävarmoiksi ja puhe alkaa takellella.
”Pikkuaivot tekevät valtavasti näkymätöntä työtä kerätessään jatkuvaa dataa eri puolilta kehoa. Kun alkoholi sotkee tämän hienosäädön, lihaskäskyihin tulee viiveitä. Puhuminen on motorisesti äärimmäisen vaativa lihastyön sarja, minkä vuoksi pienikin häiriö kuuluu puheen puuroutumisena”, selventää Simojoki.
Tunteet ottavat vallan ja arkisto sulkeutuu
Valomerkin aikaan tunnelmat kääntyvät ääripäihin. Yksi purskahtaa itkuun, toinen halaa kaikkia ja kolmas haastaa riitaa narikassa. Aamulla osa herää omasta sängystään muistamatta, miten ovesta tultiin sisään.
Loppuillan suuret tunteet heräävät, kun uhkia ja tunnetiloja käsittelevä mantelitumake pääsee valloilleen ilman etuaivokuoren tavanomaista valvontaa. Tunteet purkautuvat suodattamattomina, ja tilanteesta riippuen tuloksena on joko kiukkua tai varauksetonta lämpöä.
Muistikatkossa kyse on muistikeskus hippokampuksen lamaantumisesta. Kun alkoholia kertyy aivoihin tarpeeksi, hippokampuksen glutamaattireseptorit salpautuvat ja uusien muistijälkien tallennus keskeytyy. Ihminen kykenee kyllä keskustelemaan hetkessä, mutta tieto ei enää siirry pitkäkestoiseen muistiin. Kyse ei siis ole tajunnan sammumisesta, vaan siitä, etteivät aivot tallenna uutta dataa arkistoon.
Hermoverkkojen kovaääninen rekyyli
Aamulla silmät rävähtävät auki liian aikaisin, suu on rutikuiva ja olo levoton. Syy ei yleensä löydy eilisistä kömmähdyksistä vaan aivojen fysiologisesta vastaiskusta.
Illalla etanoli vaimensi aivoja keinotekoiseen lepotilaan. Kun veren alkoholipitoisuus aamuyöllä laskee, GABA-jarrutus lakkaa äkisti ja kiihdyttävä glutamaatti ryöpsähtää pintaan. Hermosto heilahtaa ylikierroksille, leposyke kohoaa ja olo tuntuu hermostuneelta. Lisäksi alkoholi on poistanut kehosta nestettä.
”Vesi, kevyt ruoka ja rauhallinen ulkoilu helpottavat oloa.”
”Kun aine aamuyöllä poistuu elimistöstä, aivot alkavat toipua horroksesta, mikä tekee loppuyön unesta katkonaista ja rauhatonta. Aivoille elintärkeä REM-uni häiriintyy jo parin annoksen jälkeen”, Simojoki muistuttaa.
Krapulan syyksi tarjotaan usein asetaldehydiä, alkoholin hajoamisen välivaihetta matkalla etikkahapoksi. Tutkimusten valossa se ei kuitenkaan selitä krapulan kokonaisuutta. Olennaista on se, kuinka paljon ja missä ajassa juo – eli kuinka voimakkaasti ja pitkään aivot altistuvat alkoholille.
Kuivumisen ja hermoston hälytystilan selättämiseen ei ole oikotietä. Keho pystyy palauttamaan nestetasapainon ja tasaamaan välittäjäaineiden heilahdukset vain omaan tahtiinsa.
”Vesi, kevyt ruoka ja rauhallinen ulkoilu helpottavat oloa. Krapulalla on tärkeä tehtävä muistuttaa, ettei tällainen kuormitus tee elimistölle hyvää”, Simojoki summaa.