Teksti Ari Rytsy, kuva Shutterstock
Kesäillassa inisevä hyttysarmeija saa useimmat meistä tarttumaan karkotepulloon. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tavallinen hajuste, vaan tarkkaan säädelty biosidivalmiste, joka sekoittaa hyönteisten suunnistusjärjestelmän.
Hyttyset ovat tehokkaita saalistajia, jotka löytävät kohteensa useiden eri aistivihjeiden perusteella. Ne seuraavat uloshengityksen hiilidioksidia, ihon erittämää maitohappoa sekä muita yksilöllisiä tuoksujamme. Koska hyttysen vainu on hienostunut, myös karkotteiden toimintamekanismit ovat monimutkaisia, eikä niitä edes täysin tunneta.
”Karkotteiden ajatellaan yleisesti vaikuttavan joko hyönteisten haju- ja makureseptoreihin tai solujen pinnan ionikanaviin. Ne toimivat siten, että ne joko estävät tai sekoittavat hyttysten ihmistutkan tai tekevät ihosta yksinkertaisesti epämiellyttävän tuntuisen”, taustoittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Elina Rydman.
Kauppojen hyllyiltä löytyy biosidivalmisteita, joissa on joko synteettisiä tehoaineita, kuten perinteistä DEET-ainetta tai uudempia ikaridiinia ja IR3535-ainetta tai sitruunaeukalyptusöljystä uutettua sitriodiolia. Koska karkotteiden tarkat mekanismit ovat osittain mysteeri, pelkkien tavallisten eteeristen öljyjen teho ei riitä pitämään inisijöitä loitolla.
”Biosidivalmisteiden markkinoinnissa on kiellettyä käyttää ilmaisuja, jotka voivat luoda kuvan turvallisemmasta valmisteesta, kuten ihoystävällinen, luonnollinen tai ekologinen. Tämä johtuu siitä, että biosidit sisältävät lähtökohtaisesti aina vaarallisia kemikaaleja. Kaikki markkinoille hyväksytyt valmisteet ovat yhtä lailla turvallisia, kun niitä käytetään ohjeiden mukaan”, Rydman muistuttaa.
DEET puree muuhunkin kuin hyttysiin
Moni DEET (N,N-dietyyli-3-metyylibentsamidi) -pohjaista karkotetta käyttänyt on huomannut, että aine saattaa jättää jälkensä kellonhihnoihin, aurinkolaseihin tai synteettisiin urheiluvaatteisiin. Tämä johtuu siitä, että DEET toimii tietyille muoveille liuottimena ja muovinpehmitteenä. Se tunkeutuu polymeeriketjujen väliin, jolloin materiaali voi turvota, menettää jäykkyytensä tai jopa liueta.
”Vain DEET:ssä on aromaattinen rengas, mikä tekee siitä osittain tasomaisen molekyylin. Ikaridiinin ja IR3535:n hiilirungot puolestaan koostuvat alifaattisista hiilivetyrakenteista, joiden kolmiulotteinen rakenne poikkeaa DEET:stä”, selittää Tukesin kemisti Katariina Vuorensola.
”Uudempi ikaridiini ei vahingoita muoveja.”
DEET-molekyylin poolittomat ja vähäpooliset ominaisuudet ovat juuri sopivassa suhteessa, jotta se pääsee vaikuttamaan muovimateriaaleihin heikoilla kemiallisilla vuorovaikutuksilla. Uudempi ikaridiini ei vahingoita muoveja, ja myös IR3535-aineen riski vaurioittaa materiaaleja on huomattavasti DEET-ainetta pienempi.
Tehoaineen lisäksi karkotepullossa on tärkeässä roolissa liuotin, kuten etanoli. Koska tehoaineet liukenevat huonosti veteen, alkoholi tekee seoksesta tasalaatuisen, jotta sitä on helppo annostella. Alkoholin alhainen viskositeetti ja pintajännitys auttavat muodostamaan hienojakoisen suihkeen, joka kuivuu iholle nopeasti. Haihtumaton tehoaine puolestaan jää iholle suorittamaan tehtäväänsä.
Sääntely vaatii täydellistä tehoa
Karkotepullon kyljessä oleva tehoaineprosentti kertoo tehoaineen määrästä. Tehoaineen määrää kasvattamalla saadaan ensisijaisesti pidennettyä suoja-aikaa.
”Hyttyskarkotteilta vaaditaan melko poikkeuksellisesti sadan prosentin tehokkuutta, sillä joissain maissa hyttyset levittävät ihmisille vaarallisia tauteja. Kokeissa karkotteille määritellään kokonaissuoja-aika, jonka aikana yksikään hyttynen ei pistä kokeeseen osallistuvaa vapaaehtoista koehenkilöä”, Rydman kertoo.
”Karkotteiden tarkoitus ei ole tappaa, vaan vain ajaa hyönteiset pois.”
Suomessa hyönteiskarkotteet ovat biosidivalmisteita, joiden markkinoille saattaminen vaatii aina Tukesin hyväksynnän kemikaalilain tai EU:n biosidiasetuksen mukaisesti. Valmisteita hyväksyttäessä valmisteen turvallisuus eri-ikäisille kuluttajille arvioidaan mallintamalla.
Mutta mitä karkotteelle tapahtuu silloin, kun pesemme sen illalla pois tai painumme uimaan suoraan rantasaunasta? Ympäristön kannalta karkotteet ovat huomattavasti harmittomampia kuin varsinaiset hyönteismyrkyt.
”Erotuksena hyönteismyrkkyihin, karkotteiden tarkoitus ei ole tappaa, vaan vain ajaa hyönteiset pois. Osa aineista hajoaa jo jätevedenpuhdistuksessa. Kun valmisteita käytetään ohjeiden mukaan, pitoisuudet vesistöissä jäävät niin alhaisiksi, ettei niistä ole haittaa kaloille tai muille vesieliöille”, vakuuttaa Tukesin ympäristöasiantuntija Oskari Hanninen.
