Teksti Kemia-lehti, kuva Pinja Kettunen
Pohjoismaisen yhteistyöhankkeen päätavoitteena on selvittää, kuinka maaperän monimuotoisuus muokkaa maaperän terveyttä erilaisissa ilmasto- ja käyttöympäristöissä.
”Terve maaperä ylläpitää ruoantuotantoa, luonnon monimuotoisuutta ja ilmaston säätelyä, mutta sen toiminnan taustalla vaikuttavat mekanismit tunnetaan puutteellisesti. Hankkeen tavoitteena on tarjota tieteellinen perusta ja käytännön työkalut terveiden maaperien ylläpitämiseen ja ennallistamiseen muuttuvassa maailmassa”, sanoo hankkeen johtaja professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopistosta.
”Esimerkiksi runsaasti hiiltä sisältävässä maaperässä voi olla puutetta kasvien tarvitsemista ravinteista”
Vuonna 2026 astui voimaan Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva EU-direktiivi, jonka tavoitteena on parantaa maaperien tilaa EU:n alueella. Maaperän terveys ei ole yksittäinen ominaisuus, vaan joukko toisiinsa kytkeytyviä toimintoja, kuten maaperän kyky sitoa hiiltä, kierrättää ravinteita, varastoida vettä, tuottaa biomassaa ja sietää häiriöitä. Mikäli maaperän terveyttä halutaan optimoida, on tärkeää ymmärtää, miten nämä eri toiminnot voivat sekä vahvistaa että rajoittaa toisiaan.
”Esimerkiksi runsaasti hiiltä sisältävässä maaperässä voi olla puutetta kasvien tarvitsemista ravinteista, ja ravinteikas, kasvien nopeaa kasvua edistävä maaperä voi olla herkkä kuivuudelle tai tiivistymiselle. Se, miten maaperän eri toiminnot tukevat tai rajoittavat toisiaan, riippuu voimakkaasti esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosta ja viljelykäytännöistä”, sanoo professori Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta.
Kohti kattavampaa maaperän terveyden arviointia
Hankkeessa toteutetaan yhtenäinen näytteenotto- ja koejärjestely Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitkä ekologiset mekanismit säätelevät maaperän terveyttä, ja erottaa ne paikallisesta vaihtelusta. Lisäksi tutkijat hyödyntävät modernia tilastollista mallinnusta ja koneoppimista, joiden avulla monimutkaiset kokonaisuudet kuten biodiversiteetti ja maaperän toiminnot voidaan sisällyttää päätöksentekoa tukeviin analyyseihin ja aineistopohjaisiin ennusteisiin.
”Tavoitteemme on tuottaa tähän mennessä kattavin ja biologisesti perustelluin ennustava malli maaperän terveydestä. Se auttaa kehittämään ilmastonmuutosta kestäviä maankäytön ja viljelyn strategioita sekä luotettavia maaperän terveyden seurantajärjestelmiä”, sanoo professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan luonnon monimuotoisuuden valjastaminen terveiden maaperien ylläpitämiseksi ja ennallistamiseksi on yhä keskeisempää yhteiskuntien ilmasto- ja kriisinkestävyydelle.
