Teksti Marja Ollakka, kuva Joona Kontula
Kuunsäde Mäenpää osoitti väitöksessään, että nanosinkkioksidia voisi mahdollisesti käyttää tulehdusta hillitsevänä aineosana ihottumavoiteissa.
Iho suojaa kehoa sekä fyysisesti että immuunijärjestelmän avulla erilaisilta myrkyiltä ja taudinaiheuttajilta. Ihon oma mikrobisto edistää suojatoimintaa ja vaikuttaa ihon terveyteen. Toisaalta ihossa tapahtuvat muutokset, kuten allergiat ja vauriot, vaikuttavat ihon toimintaan ja sen mikrobistoon.
Kuunsäde Mäenpää, 32, tutki väitöskirjassaan nanomateriaalien ja kosketusihottuman vaikutusta ihon mikrobistoon ja ihon geenien ilmentymiseen.
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Tutkin väitöstyössäni hiirimallien avulla, miten ihon heikentynyt kunto vaikuttaa sen geenitoimintaan ja mikrobistoon.
Ensimmäisessä osajulkaisussani tutkin, miten allerginen kosketusihottumatulehdus vaikuttaa ihon mikrobistoon. Havaitsin, että kosketusihottuma aiheutti selkeän muutoksen ihon mikrobiyhteisössä, ja tämä muutos säilyi koko tutkimusjakson ajan, 28 päivää.
Toisessa osajulkaisussani tutkin nanokokoisen sinkkioksidin vaikutusta kosketusihottumaiholla. Kun nanosinkkioksidialtistus tapahtui samanaikaisesti allergiaa aiheuttavan aineen kanssa, tulehdusreaktiota ei syntynyt.
”Raapiminen aiheutti voimakkaan tulehdusreaktion ja muutti mikrobiyhteisöjen koostumusta.”
Kolmannessa osajulkaisussani tarkastelin nanokokoisen hopean, titaanidioksidin ja sinkkioksidin vaikutuksia ihon mikrobeihin ja geenien ilmentymiseen.
Lisäksi tutkin, miten ihon raapiminen vaikuttaa tilanteeseen ja miten nanomateriaalit muokkaavat tätä vaikutusta. Havaitsin, että raapiminen aiheutti voimakkaan tulehdusreaktion ja muutti mikrobiyhteisöjen koostumusta. Nanomateriaalien vaikutus ihon mikrobeihin riippui käytetystä materiaalista sekä siitä, oliko iho ehjä vai vaurioitunut.
Tulosteni perusteella nanomateriaalien vaikutukset vaihtelevat käytetyn materiaalin ja ihon kunnon mukaan. Siksi jokaisen nanomateriaalin vaikutukset on tärkeää tutkia erikseen.
Tulokseni vahvistavat myös käsitystä siitä, että ihon mikrobistolla on keskeinen merkitys sen hyvinvoinnin kannalta. Kosketusihottuma ja ihon raapiminen vähentävät ihon omia mikrobeja, mikä voi antaa tilaa elinympäristön mikrobien runsastumiselle iholla.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Tulokseni osoittavat nanomateriaalien hyvän potentiaalin: nanosinkkioksidia voisi mahdollisesti käyttää tulehdusta hillitsevänä aineosana esimerkiksi voiteissa. Tulokseni viittaavat myös siihen, että nanohopea, -titaanidioksidi ja -sinkkioksidi ovat turvallisia iholla, joten niitä sisältäviä tuotteita voidaan kehittää jatkossa.
Väitöskirjassani kuvaillaan, miten ihomikrobistotutkimuksen erityispiirteet on otettava huomioon, jotta julkaisut ovat luotettavia.
Tutkimuksissani käytetään niin sanottuja omiikka-metodeja solujen sisäisen maailman tarkastelemiseen, ja niitä olisi tehokkuutensa vuoksi hyvä soveltaa myös tulevaisuuden toksikologia- ja lääketutkimuksissa.
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Väitöksen tekeminen merkitsi asiantuntijuuden ja osaamisen syventämistä. Minulle oli selvää jo varhain, ettei maisterin tutkinto yksin riitä, vaan haluan tietää ja osata enemmän. Prosessin aikana ymmärsin, miten tärkeää tieteen tekeminen on. Opin epävarmuuden sietämistä ja projektien hallinnointia – sekä paljon myös itsestäni.
Lisäksi minulle ilmeni omakohtaisen kokemusten kautta, miten vähemmistöasemat vaikuttavat akatemiassa ja akatemian ulkopuolella. Esimerkiksi naisille ja etnisille vähemmistöille tulee eteen yllättäviä haasteita. Minun tapauksessani transsukupuolisuus toi omat haasteensa, mutta opin pitämään sitä väitöksen myötä myös voimavarana.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Teen tutkijatohtorina tutkimusta varhaisen mikrobialtistuksen sekä astman välisestä yhteydestä Itä-Suomen yliopistossa.
Mikä toimii parhaiten työsi vastavoimana?
Tärkeimpiä tapoja töistä irtautumiseen ovat harrastukseni, erityisesti kungfu, käveleminen, tietokonepelien pelaaminen sekä ystävieni tapaaminen.
ETM Kuunsäde Mäenpään väitöskirja The effect of a chemical allergen and engineered nanomaterials on mouse skin microbiota and transcriptome tarkastettiin 22.11.2024 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Martin Täubel Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimi professori Per Saris Helsingin yliopistosta.
Lue lisää:
Kuunsäde Mäenpää ORCID-tietokannassa
Mikrobiuute voi auttaa atooppisesta ihottumasta kärsiviä
Oulusta uutta teknologiaa sairauksien varhaiseen tunnistamiseen
Väitöstyö innosti Jarkko Etulan töihin hiilinanoputkien pariin
