Teksti Marja Ollakka, kuva Jussi Jääskeläinen
”Sahanpurun ja muun biomassan jalostaminen korkeamman lisäarvon tuotteiksi, kuten vedenkäsittelymateriaaleiksi ja biopolttoaineiksi, tulee kasvamaan tulevaisuudessa”, sanoo aiheesta väitellyt Riikka Juhola.
Riikka Juhola, 44, elää ruuhkavuosiaan: vaativa tehtävä verkkoyhtiö Nokialla, luottamustehtävä ylioppilastutkintolautakunnan kemian sensorina ja pikkulapsiarki täyttävät päivät tehokkaasti.
Samaan aikaan hän on saanut valmiiksi väitöskirjansa, jossa tutkittiin jätebiomassan käyttöä katalyyttien ja adsorbenttien valmistuksessa.
Valmistuksessa käytettiin materiaaleina männyn ja kuusen hakkeen seosta, männyn ja koivun hakkeen seosta sekä männyn sahanpurua. Niistä valmistettiin jauhemaisia ja rakeisia vedenkäsittelymateriaaleja, joita testattiin laboratorio-olosuhteissa Bisfenoli A:n poistamiseksi synteettisistä vesinäytteistä.
”Metsäteollisuuden sivuvirroista voi kehittää uusia vedenpuhdistusmateriaaleja.”
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Osoitin, että biomassapohjainen vedenkäsittelymateriaali poistaa hyvin Bisfenoli A:ta synteettisestä vesinäytteestä ja voi soveltua tulevaisuudessa vedenpuhdistusmateriaaliksi.
Puhtaan veden riittävyys on globaali haaste, joten tehokkaita puhdistuskeinoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta jätebiomassojen, kuten sahanpurun, hyödyntämiseen etsitään aktiivisesti ratkaisuja. Metsäteollisuuden sivuvirroista voi kehittää uusia vedenpuhdistusmateriaaleja.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Tutkimus on ollut hyödyllinen teollisista prosesseista syntyvän jätebiomassan uusien käyttökohteiden selvittämiseksi. Katalyyttien tukiaineena ja adsorbenttimateriaaleina yleensä käytetyt materiaalit, kuten aktiivihiili, ovat kalliita ja niiden raaka-aineet on usein tuotettu fossiilisista lähteistä.
Lisäksi vuonna 2016 voimaan astunut lakimuutos orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta on tuonut suuret määrät polttokelpoista materiaalia polttolaitoksille, mikä on johtanut sahateollisuuden sivuvirran, sahanpurun, läjittämiseen.
Tulevaisuudessa biomassan jalostaminen korkeamman lisäarvon tuotteiksi, kuten vedenkäsittelymateriaaleiksi ja biopolttoaineiksi, tulee kasvamaan.
Saadut tulokset edistävät kiertotaloutta osoittamalla biomassamateriaalien käyttökelpoisuuden tehokkaina katalyytteinä ja adsorbentteina jäteveden käsittelyssä.
Jatkotutkimuksissa pitää selvittää valmistettujen materiaalien toimivuus todellisilla jätevesillä. Uusiakin käyttökohteita on löydettävissä esimerkiksi, kun kehitetään elektrodimateriaaleja akkuteollisuuden tarpeisiin.
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Sain uusia oivalluksia, koin onnistumisen hetkiä ja kehityin tutkijana. Sain tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin ja pääsin myös tutkimusvierailulle Ranskaan, mikä syvensi ymmärrystäni kansainvälisestä työskentelystä.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Jatkan nykyisessä tehtävässäni verkkoyhtiö Nokian vaurioanalyysin ja laadunvarmistuksen asiantuntijana, jossa saan tehdä sitä, mistä nautin eniten.
Tutkin ja etsin tietoa, miten esimerkiksi metallit, muovit, maalit, lämmönsiirtomateriaalit ja muut materiaalit käyttäytyvät tietyissä toimintaympäristöissä ja miksi, sekä kuinka niiden toimintaa voisi kehittää tai parantaa.
Mikä toimii parhaiten työsi vastavoimana – miten irtaudut tutkimustyöstä?
Leikkiminen ja kaikenlainen hupsuttelu perheen ja ystävien kanssa, lukeminen, askartelu ja käsityöt.
Filosofian maisteri Riikka Juholan väitöskirja Upcycling of biomass waste into value added materials: catalysts and adsorbents for bisphenol A removal from wastewaters tarkistettiin 21.11.2024 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Eveliina Repo LUT-yliopistosta ja kustoksena tohtori Anne Heponiemi Oulun yliopistosta.
Lue lisää:
Radon on iso ongelma pohjavesilaitoksilla – työntekijöiden säteilyannos mitattava tarkemmin
Uusia ekologisia materiaaleja jäteveden myrkkyjen käsittelyyn
Väitöskirjan tekijä haluaa olla roolimalli palestiinalaisille nuorille naisille
