Marjoista voisi kehittää syöpälääkkeitä – väittelijän artikkeleita jo siteerattu

Proviisori Joni Järvenpään, 31, väitöksen aiheena oli syöpä- ja mikromuovitutkimus molekyylimallinnuksen avulla. Väitöstyöstä syntyi esimerkiksi syöpätutkimuksen kannalta konkreettisia tuloksia, joita kannattaa tutkia edelleen.

Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?

Väitöskirjani koostui kahdesta osa-alueesta: sirtuiiniproteiineihin kohdistuneesta syöpätutkimuksesta ja mikromuovien kalvoläpäisevyyden tutkimisesta. 

Keskeisimpänä menetelmänä väitöskirjassani oli molekyylimallinnus. Se oli mallinnusmenetelmänä tehokas ja soveltui hyvin molempiin aiheisiin, varsinkin muovitutkimukseen.

Sirtuiinitutkimuksessa havaittiin, että muutamalla kasviperäisellä polyfenolilla on vaikutusta eri sirtuiinien aktiivisuuteen. Näitä aineita on paljon esimerkiksi suomalaisissa marjoissa. 

Samankaltaisista polyfenoleista voitaisiin kehittää jatkossa syöpälääkkeitä, sillä sirtuiinien toiminnalla on vaikutusta erityyppisten syöpien kehittymiseen. 

Todistimme myös yhteyden BET-proteiinien (Bromodomeeni ja Ekstra-Terminaalinen domeeni) ja sirtuiinien välillä. Inhiboimalla BET-proteiinien toimintaa voimme vaikuttaa myös sirtuiinien toimintaan joko lisäten tai vähentäen niiden aktiivisuutta. 

Koska kliinisesti merkittäviä sirtuiinimodulaattoreita ei ole vielä käytössä, voisimme jatkossa kohdistaa lisää tutkimusta BET-modulaattoreiden kehittämiseen ja vaikuttaa sitä kautta myös sirtuiineihin. 

Todistimme myös PAMPA-menetelmän (Parallel Artificial Membrane Permeability Assay) toimivuuden muovien kalvoläpäisevyyden tutkimisessa. Menetelmää ei ole aiemmin käytetty muovitutkimuksessa.

Mallinnus ja PAMPA-kokeet osoittivat, että hyvin pienikokoiset muovioligomeerit voivat tehokkaasti läpäistä solukalvoja ja kulkeutua solujen tai solukalvojen sisälle – aiheuttamatta kuitenkaan merkittävää rakenteellista vahinkoa. Näyttää siis siltä, että pienimmät nanomuovipartikkelit voivat kulkeutua ihmiselimistöön passiivisen kulkeutumisen kautta.

Miten tuloksiasi voi soveltaa?

Tulevaisuudessa sirtuiiniproteiinien roolia syöpälääkkeiden kehittämisessä voidaan tutkia tarkemmin, erityisesti kasviperäisten polyfenolien vaikutuksia. Voidaan kehittää myös uusia BET-inhibiittoreita.

Muovitutkimuksessa on ollut ongelmana standardoitujen menetelmien puute sekä laboratoriotutkimuksissa hyvin yleinen kontaminaatio-ongelmia työvälineiden ja ympäristön muovista.

Muovitutkimusta voi tehostaa ja ongelmia välttää käyttämällä ja kehittämällä molekyylimallinnuksen menetelmiä. Molekyylimallinnus on edullinen ja nopea menetelmä monenlaisten muovien tutkimiseen. PAMPA-menetelmällä on myös potentiaalia in vitro -menetelmäksi muovitutkimuksessa.