Teksti Kemia-lehti, kuva Unsplash
VTT ja Luonnonvarakeskus korostavat, että hiilidioksiditalous on tulevaisuutta, jota pitää valmistella jo nyt. Ne visioivat metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöille monenlaista käyttöä – esimerkiksi lentopolttoaineen osana.
Metsäteollisuus tuottaa vuosittain savupiipuistaan noin 20 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat tuoreessa raportissaan (pdf), millaisia taloudellisia vaikutuksia Suomelle voisi olla vuoteen 2040 mennessä tuon hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla.
Tutkijoiden mukaan hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja koko kansantaloudelle.
”Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä”, raportin kirjoittajat toteavat.
EU-sääntely ohjaa vahvasti bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.
”Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla. Kysymys kuuluukin, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä”, muistuttaa Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.
”Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde.”
Raaka-ainetta lentopolttoaineisiin
Luke ja VTT tarkastelivat hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä neljän eri skenaarion avulla. Niissä hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi.
Esimerkiksi bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla.
Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää.
Tällä hetkellä teknologiat hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jatkojalostukseen ovat vielä erittäin kalliita ja osin kehitysvaiheessa. Tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja.
”Jos onnistumme Suomessa kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeeseen, niiden kansantaloudellinen arvonlisä ja globaali hiilikädenjälki olisivat todennäköisesti erittäin merkittävät”, sanoo VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.
Kaivosjätteestä apua hiilen varastointiin
Suomessa ei ole sopivia geologisia muodostumia hiilidioksidin varastointiin, joten geologinen varastointi onnistuisi tällä hetkellä vain kuljettamalla hiilidioksidi esimerkiksi Tanskassa tai Norjassa sijaitseviin varastoihin.
Suomessa on kuitenkin Euroopan mittakaavassa huomattavan paljon kaivosteollisuutta, jonka sivutuotteena syntyy vuosittain noin 90 Mt kaivosjätettä, kuten sivukiveä ja rikastushiekkaa. Esimerkiksi Hituran, Elijärven tai Kevitsan kaivosjätteet soveltuvat hiilidioksidin varastointiin mineralisoimalla.
Hiilidioksidin mineralisointiteknologia on vielä pilotointivaiheessa. Kaupallistuessaan se voisi tarjota kotimaisen vaihtoehdon hiilidioksidin varastoimiseen miljoonien tonnien kokoluokassa. Samalla voitaisiin ottaa kaivosjätteistä metalleja talteen sekä mahdollisesti tuottaa raaka-aineita rakennusteollisuuteen.
”Kaivosjätteet soveltuvat hiilidioksidin varastointiin mineralisoimalla.”
Metsäsektorin tehokkuus ylös
Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.
”Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi”, Antti Arasto kertoo.
”Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä”, Jani Lehto sanoo.
28 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen teollisuus tuottaa vuosittain noin 28 miljoonaa tonnia (Mt) bioperäistä hiilidioksidia suurista teollisuuslaitoksista.
Merkittävimpiä lähteitä ovat metsäteollisuus (19,6 Mt), lämpövoimalaitokset ja muut polttolaitokset (8 Mt) sekä jätteenpoltto.
Lue myös:
Edessä energiamurros – VTT:n Antti Arasto ei usko, että aurinko ja tuuli yksin riittävät
Hiilidioksidi muuntuu hiilineutraaliksi
”Hiilidioksiditalous olisi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta.”
